IMF vaatii lisää EU-yhteisvelkaa – kriitikoiden vuosien varoitukset käyvät toteen
IMF:n uusi raportti ja EU-komission lausunnot vahvistavat pelkoja siitä, että koronapaketista tuli pysyvän yhteisvelan lähtölaukaus.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoittaa, että EU:n julkinen velka voi ajautua hallitsemattomalle uralle ja vahingoittaa unionin taloutta, ellei tilanteeseen puututa nopeasti. IMF:n mukaan jäsenmaiden keskimääräinen velkasuhde voisi nousta vuoteen 2040 mennessä noin 130 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä olisi lähes kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
Rahaston mukaan EU-maita rasittavat tulevina vuosina erityisesti puolustus-, energia- ja eläkemenoihin kohdistuvat kasvavat paineet. IMF ehdottaa ratkaisuksi rakenteellisia ja finanssipoliittisia uudistuksia, julkisen talouden sopeutusta sekä yhteisvelan lisäämistä jäsenmaiden kesken.
Raportissa korostetaan myös eläkeuudistusten ja eläkeiän noston merkitystä. Lisäksi IMF suosittelee valtiontakauksia riskialttiimmille ilmasto- ja vähähiilisille investoinneille yksityisen pääoman houkuttelemiseksi.
EU:n talouskomissaari Valdis Dombrovskis sanoi, että unionilla on edessään uusia pysyviä menotarpeita samalla, kun julkinen talous on jo valmiiksi kireällä ja väestön ikääntyminen pahentaa tilannetta. Hänen mukaansa ratkaisu löytyy vahvemmasta talouskasvusta ja tehokkaammasta julkisesta kulutuksesta.
Dombrovskis muistutti myös, että yhteisvelka ei ole enää pelkkä teoria, sillä EU on jo rahoittanut yhteisillä lainoilla muun muassa puolustushankkeita ja Ukrainan tukipaketteja.
Talouskomissaari Dombrovskisin lausunnot yhteisvelan vakiintumisesta vastaavat suoraan niitä varoituksia, joita kriitikot esittivät EU:n elpymisvälineen (koronapaketin) hyväksymisen yhteydessä.
Näkyvimpiä akateemisia kriitikoita oli taloustieteen dosentti Tuomas Malinen, joka kutsui yhteisvastuullista tukipakettia ”suureksi puhallukseksi” ja varoitti sen vievän Suomea pysyvään tulonsiirtounioniin.
Malinen ja muut asiantuntijat korostivat jo tuolloin, ettei elpymisväline tulisi olemaan mikään kertaluonteinen hätäapu. Kriitikoiden mukaan yhteisvelka loisi vaarallisen ennakkotapauksen, joka käytännössä murentaa EU:n perussopimusten artiklaa 125 eli niin sanottua no-bailout -sääntöä, joka kieltää muiden jäsenmaiden velkojen ottamisen omalle vastuulle.
Malisen johtama asiantuntijatyöryhmä ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemat juristit painottivat, että kerran avattu ovi yhteiselle velanotolle johtaa väistämättä pysyvään mekanismiin. Siinä Suomen kaltaiset maat joutuvat jatkuvasti kantamaan Etelä-Euroopan ja muiden heikommin talouttaan hoitaneiden jäsenmaiden riskejä. Malinen arvosteli kehitystä askeleena kohti liittovaltiota, joka murentaa kansallisen itsenäisyyden ydintä eli eduskunnan budjettivaltaa.
IMF:n tuoreet suositukset yhteisvelan lisäämisestä ja komission myöntämät faktat osoittavat Malisen ja muiden ennakkovaroittajien olleen oikeassa siinä, että hätätilanteen varjolla luodusta hätäavusta on muodostunut EU:n pysyvä toimintatapa.
Lue myös:
Kuvituskuva: Bruno Sanchez/Flickr (CC BY 2.0)
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
