“Olisi pitänyt vetää markkinoilta” – rajut syytökset COVID-rokotteista Saksassa
Entinen Pfizer-toksikologi Helmut Sterz kyseenalaistaa koko koronarokotteiden hyöty-riskisuhteen ja väittää turvallisuustutkimusten jääneen kesken.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Saksan liittopäivien koronatutkintakomission 19. maaliskuuta järjestetty kuuleminen on nostanut uudelleen esiin kiistan COVID-19-rokotteiden turvallisuudesta. Entinen toksikologi Helmut Sterz kritisoi rokotteiden nopeaa käyttöönottoa ja väitti, että keskeisiä pitkäaikaistutkimuksia, kuten syöpäriskiin liittyviä arvioita, jätettiin tekemättä pandemian kiireen vuoksi.
”Ei, karsinogeenista riskiä ei tutkittu aikarajoitteiden vuoksi. Pidän sitä hyvin huolestuttavana ja valitettavana, ettei vaihtoehtoisia tutkimuksia tehty”, Sterz sanoi.
Sterz esitti kuulemisessa vakavia arvioita rokotusten mahdollisista seurauksista. Hän viittasi viranomaisille raportoituihin kuolemantapauksiin ja arvioi, että todellinen määrä voisi olla huomattavasti suurempi aliraportoinnin vuoksi.
”Virallisesti raportoidut haittavaikutukset ovat usein vain jäävuoren huippu. Kaikkia tapauksia ei ilmoiteta, ja todellinen määrä voi olla paljon suurempi”, Sterz paalutti.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Hänen mukaansa tämä voisi tarkoittaa jopa kymmeniä tuhansia kuolemia Saksassa ja joissain arvioissa hän viittasi mahdollisuuteen, että määrä voisi nousta jopa noin 60 000:een. Sterz katsoi, että jo varhaiset turvallisuusraportit olisivat hänen mielestään edellyttäneet rokotteen käytön keskeyttämistä.
”Pfizerin jälkiseurantaraportissa puhuttiin 1 233 epäillystä kuolemasta jo kahden kuukauden sisällä hyväksynnästä. Viimeistään siinä vaiheessa rokote olisi pitänyt vetää pois markkinoilta”, Sterz korosti.
Sterz liitti arvionsa laajempaan kritiikkiin rokotteiden hyöty-riskisuhteesta. Hänen mukaansa käytettävissä olevat tutkimukset ja dokumentit eivät hänen tulkintansa mukaan osoita selvästi, että rokotteet olisivat ehkäisseet vakavaa tautia tai kuolemia siinä määrin kuin julkisuudessa on esitetty. Hän katsoi, että kliininen kehitysohjelma ei vastannut riittävällä tavalla keskeiseen kysymykseen rokotteen todellisesta hyödystä väestötasolla.
”Minun näkemykseni mukaan ei lainkaan. Rokotetta ei edes tutkittu kliinisessä kehityksessä vakavan taudin tai kuoleman ehkäisyyn, joten asiakirjoista ei voi päätellä positiivista hyöty-riskisuhdetta”, Sterz sanoi.
Rokotteiden nopeutettu hyväksyntämenettely johti Sterzin mukaan useiden keskeisten turvallisuustutkimusten puuttumiseen. Erityisesti hän nosti esiin pitkäaikaisriskien arvioinnin, kuten syöpäriskin, sekä lisääntymisterveyteen liittyvät vaikutukset, joiden tutkimista hän piti puutteellisena.
”Hyväksyntä tehtiin nopeutetussa menettelyssä. Tämä tarkoitti, että olennaisia toksisuustutkimuksia uhrattiin nopeuden vuoksi ilman hyväksyttäviä perusteluja”, Sterz latasi.
Sterzin mukaan myöskään raskauteen, hedelmällisyyteen ja sikiön kehitykseen liittyviä vaikutuksia ei tutkittu hänen mielestään riittävällä tasolla ennen rokotteen laajaa käyttöönottoa. Hän viittasi siihen, että käytössä olleet eläinkokeet eivät hänen mukaansa täyttäneet tavanomaisia vaatimuksia, eikä niiden perusteella voitu tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
”Ei tehty asianmukaista lisääntymistoksikologista tutkimusta toiseen eläinlajiin, kuten ohjeistukset edellyttävät. Rotilla tehty tutkimus ei riittänyt luotettavien vastausten saamiseen”, Sterz sanoi.
Lisäksi hän kyseenalaisti rokotteiden tuotantoprosessin yhdenmukaisuuden. Hänen mukaansa kliinisissä tutkimuksissa käytetty erittäin puhdas aine poikkesi massatuotannossa käytetystä menetelmästä. Tämä hänen mukaansa saattoi johtaa epäpuhtauksiin, joiden pitkäaikaisia vaikutuksia ei hänen mielestään selvitetty riittävästi.
”Kliiniseen testaukseen käytettiin erittäin puhdasta ainetta, mutta massatuotannossa tarvittiin toinen menetelmä. Se voi johtaa epäpuhtauksiin, kuten bakteeri-DNA:han”, Sterz sanoi.
Sterzin johtopäätös oli, että pandemian aikainen kiire, poliittinen paine ja pelko johtivat hänen mukaansa tilanteeseen, jossa rokotteiden hyväksyntä ja käyttöönotto tapahtuivat ilman riittävää varmuutta niiden pitkäaikaisesta turvallisuudesta ja kokonaisvaikutuksista.
Samassa kuulemisessa Saksan terveysministeri Karl Lauterbach torjui väitteet ja korosti, että rokotteet on arvioitu laajasti turvallisiksi eikä näyttö tue väitteitä lisääntyneestä kuolleisuudesta tai vakavista pitkäaikaishaitoista. Eurooppalaiset lääkeviranomaiset ovat todenneet, että rokotteiden laatu ja turvallisuus täyttävät tiukat vaatimukset, eikä esimerkiksi DNA-jäämien ole osoitettu aiheuttavan terveysriskejä.
Kuuleminen kuvastaa laajempaa ristiriitaa kriittisten näkemysten ja tieteellisen konsensuksen välillä. Samalla se osoittaa, miten pandemian aikaiset päätökset ja niiden perustelut ovat edelleen poliittisen ja julkisen tarkastelun kohteena.
Lue myös:
Kuvituskuva: Maksim Goncharenok, Pexels.com
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Kirjoittanut
Kirjoittajan tuoreimmat
Ulkomaat5.6.2026Onko tässä Euroopan uusi Venäjä-neuvottelija?
Talous3.6.2026Konkurssiaalto jatkuu rajuna – vuodesta 2026 tulossa pahin yritysten kriisivuosi 30 vuoteen
Talous31.5.2026Uusi euromaa suoraan alijäämämenettelyyn – ”Kupla puhkesi”
Pääkirjoitus29.5.2026Pääkirjoitus 29.5.2026: Saimaan kanavasta tuli suomalaisen poliittisen pelkuruuden monumentti

Lataa sovellus