Pääkirjoitus 26.7.2026: Venäjän piti romahtaa – suhteellisuudentaju romahti ensin
Kolme vuotta vanha sotaennuste on muuttunut humoristiseksi aikakapseliksi ajasta, jolloin suhteellisuudentaju katosi suomalaisesta keskustelusta.
Heinäkuussa 2023 suomalaisille kerrottiin, että Venäjän puolustus murtuu etelässä viimeistään elokuun alussa.
Arvion esitti entinen panssariprikaatin komentaja ja ex-tiedustelupäällikkö Pekka Toveri, joka kirjoitti X:ssä:
”Itselläkin on jotenkin tullut sellainen tunne, että Venäjän puolustus murtuu etelässä viimeistään elokuun alussa. Vaikea sanoa mistä tunne tulee.”
Elokuu tuli.
Venäjän puolustus ei murtunut.
Sitten tuli syksy, talvi, vuosi 2024, vuosi 2025 ja nyt vuosi 2026.
Toverin arviota levitettiin isoin otsikoin muun muassa MTV uutisissa ja Iltalehdessä. Kolme vuotta myöhemmin ennuste on muuttunut humoristiseksi aikakapseliksi. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että yksi asiantuntija erehtyi. Virhearvioita tekevät kaikki.
Kiinnostavampi kysymys on, mitä sen jälkeen tapahtui.
Tai pikemminkin mitä ei tapahtunut.
Suomalainen media ei juuri pysähdy arvioimaan näkyvimpien sota-asiantuntijoidensa aiempia ennusteita. Julkisuudessa esiintyvät pitkälti samat kasvot vuodesta toiseen, vaikka sodan kulusta annetut arviot ovat monessa tapauksessa osoittautuneet huomattavan optimistisiksi.
Pekka Toveri on nykyään kokoomuksen europarlamentaarikko. Hänellä on täysi oikeus esittää poliittisia näkemyksiään.
Mutta suomalaisen median olisi syytä kysyä itseltään, miksi juuri aktiivipoliitikot ovat niin usein näkyvässä asiantuntijaroolissa Ukrainan sodasta keskusteltaessa. Kun asiantuntija toimii samalla puoluepolitiikassa ja ennen kaikkea poliittisessa luottamustehtävässä, yleisöllä on perusteltu syy arvioida myös sitä, missä määrin arviot ovat puhtaasti sotilaallisia ja missä määrin poliittisia.
Asiantuntijan tehtävä on auttaa yleisöä ymmärtämään todellisuutta, ei vahvistaa sitä kuvaa, jonka kulloinenkin poliittinen ilmapiiri haluaa nähdä.
Tällä on merkitystä myös siksi, että Suomi on tehnyt viime vuosina historiallisia päätöksiä.
Suomi on käyttänyt Ukrainan tukemiseen jo yli 4,6 miljardia euroa vuoden 2022 jälkeen. Lisäksi hallitus on antanut tukensa EU:n 90 miljardin euron Ukraina-yhteisvelalle, josta Suomen laskennallinen vastuu on yli miljardi euroa.
Kyse on poikkeuksellisen suurista rahasummista ja samalla merkittävästä muutoksesta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Silti päätöksistä on käyty yllättävän vähän kriittistä julkista keskustelua.
Vertailun vuoksi riittää yksi kotimainen esimerkki. Helsinki Garden -hankkeen noin 35 miljoonan euron julkinen tuki synnytti Suomessa valtavan poliittisen kiistan. Summaa puitiin viikkokausia ja eduskunta keskeytti kesälomansa.
Sodan kuluessa Ukrainassa on paljastunut korruptiotapauksia, joissa puhutaan summista, joiden rinnalla Gardenin julkinen tuki on lähinnä pyöristysvirhe.
Tästä voisi päätellä, ettei Garden Helsingin suurin ongelma sittenkään ollut ilmiselvä rakenteellinen korruptio, julkinen tuki tai 35 miljoonan euron hintalappu.
Sen suurin ongelma saattoi olla se, että hanke olisi voinut vahingossa hyödyttää suomalaisia.
Suomessa 35 miljoonan euron kotimainen hanke riittää nostattamaan kansallisen kohun. Yli viiden miljardin euron sitoumukset ja miljardiluokan lisävastuut hyväksytään vailla älähdystäkään eduskunnan opposition puolelta. Jos poliittisessa keskustelussa joskus nostetaan esiin ”valeopposition” käsite, niin tässä yhteydessä sitä sopii sovitella.
Jos tämä on suomalaista suhteellisuudentajua, sitä kannattaa käsitellä varoen. Sitä näyttää olevan suomalaisessa julkisessa keskustelussa jäljellä enää niukasti.
Toverin kolme vuotta vanha mutu-ennuste ei siis ole kiinnostava siksi, että se meni pieleen.
Se on kiinnostava siksi, että se kuvastaa laajempaa ongelmaa.
Suomessa näyttää olevan huomattavasti helpompaa unohtaa epäonnistuneet ennusteet kuin arvioida kriittisesti niiden pohjalta tehtyjä miljardiluokan poliittisia ratkaisuja. Juuri siitä pitäisi käydä paljon nykyistä avoimempaa keskustelua.
Kuvituskuva: Kuvituskuva: VS/Canva, otsikko kuvakaappaus MTV uutisen otsikosta.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
