Naapuriseuran puheenjohtaja venäläismedialle: Suomi menettää lähes miljardin vuodessa ilman venäläisturisteja
Naapuriseuran puheenjohtaja Jauri Varvikko kertoo venäläismedialle rajasulun kovasta hinnasta. Erityisesti Itä-Suomi maksaa hänen mukaansa laskua.
Naapuriseuran puheenjohtaja Jauri Varvikko arvioi venäläisen RIA Novostin haastattelussa, että venäläisturistien katoaminen maksaa Suomelle lähes miljardi euroa vuodessa.
Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuina joulukuusta 2023 lähtien. Hallitus päätti kesäkuussa 2026 jatkaa rajasulkua toistaiseksi.
”Venäläiset turistit toivat Suomelle lähes miljardin euron vuotuiset tulot. Suurin osa tästä rahasta jäi Kaakkois- ja Itä-Suomeen”, Varvikko sanoi RIA Novostille.
Varvikon mukaan rajan sulkemisen vaikutukset näkyvät erityisen voimakkaasti Lappeenrannassa ja Imatralla. Alueen matkailu- ja kaupallinen infrastruktuuri oli pitkään rakentunut huomattavalta osin venäläisten asiakkaiden varaan.
Varvikon mukaan Lappeenrannan ja Imatran alueen hotellit, ravintolat, kylpylät, kauppakeskukset, outlet-myymälät, huoltoasemat ja päivittäistavarakaupat palvelivat ennen rajasulkua noin 1,5 miljoonaa venäläistä vierailijaa vuodessa.
”Hotellien, ravintoloiden ja kylpylöiden tulot ovat romahtaneet”, Varvikko kuvaili tilannetta.
Hänen mukaansa kyse ei ole enää vain väliaikaisesta matkailun notkahduksesta. Itä- ja Kaakkois-Suomen talous ja palvelurakenne kehittyivät vuosikymmenten ajan tilanteessa, jossa Venäjän-kauppa, rajaliikenne ja venäläisten ostovoima olivat merkittävä osa paikallistaloutta.
Varvikon näkemystä alueen poikkeuksellisen suuresta Venäjä-riippuvuudesta tukee myös OECD:n vuonna 2025 julkaisema raportti. Sen mukaan venäläismatkailu toi ennen suhteiden katkeamista yksin Etelä-Karjalan talouteen noin 310 miljoonaa euroa vuodessa. Tulovirran katoamisen OECD arvioi merkinneen alueelle noin 800 henkilötyövuoden menetystä vuosittain.
Naapuriseuran puheenjohtajan mukaan menetettyä venäläistä kysyntää ei ole pystytty korvaamaan muualta tulleilla matkailijoilla. Samalla alueiden ongelmat ulottuvat matkailua laajemmalle muun muassa kauppaan ja muihin Venäjä-yhteyksistä riippuneisiin elinkeinoihin.
Varvikko varoitti haastattelussa myös väestöllisistä seurauksista. Taloudellisten mahdollisuuksien heikkeneminen voi hänen mukaansa kiihdyttää muuttoliikettä pois itäisistä maakunnista ja syventää alueiden jo ennestään vaikeaa rakennemuutosta.
Suomen hallitus perustelee päätöstä edelleen välineellistetyn maahantulon pysäyttämisellä, vaikka vuonna 2024 eduskunnassa nähtyjen onnen kyyneleiden saattelemana kätilöidyn rajalain piti vastata ongelmaan.
”Rajalaki” tai ”käännytyslaki”, eli tarkalleen ottaen Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi (482/2024) mahdollistaisi kansainvälisten sopimusten vastaisesti turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämisen ja luvattomien tulijoiden käännyttämisen suoraan rajalta, jos Venäjä aloittaisi massiivisen vyörytyksen rajalla.
Naapuriseura valitsi Varvikon puheenjohtajakseen helmikuussa 2026. Kustantajana ja yrittäjänä toimiva Varvikko on opiskellut venäjän kieltä sekä kansainvälistä politiikkaa Moskovassa.
Lue myös:
Kuvituskuva: Kymi/Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
