Asiantuntija kertoo: Miksi Hormuzinsalmen sulkeminen ei räjäyttänyt hintoja pahimman mukaan – vielä
Öljyn hinta vältti pahimmat ennusteet, mutta asiantuntija varoittaa tilanteen kiristyvän. Seuraava hintashokki voi näkyä erityisesti bensiinissä ja dieselissä.
Hormuzinsalmen sulkemista on vuosikymmeniä pidetty yhtenä maailman öljymarkkinoiden pahimmista mahdollisista kriiseistä. Kun Iran käytännössä sulki salmen aiemmin tänä vuonna Yhdysvaltojen ja Israelin yhteisen, provosoimattoman hyökkäyksen jälkeen, öljyn hinnan pelättiin nousevan jopa 150–200 dollariin tynnyriltä.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Ennen sotaa noin viidennes maailman öljyntarjonnasta kulki Hormuzinsalmen kautta, mutta öljyn hinta kävi korkeimmillaan noin 120 dollarissa tynnyriltä ja on pysytellyt kesäkuusta lähtien pääosin alle sadassa dollarissa.
Öljymarkkina-analyytikko Rory Johnstonin mukaan yksi tärkeimmistä selityksistä löytyy Kiinasta. Maa on vähentänyt raakaöljyn tuontiaan yli viidellä miljoonalla tynnyrillä päivässä. Pudotus vastaa noin 45 prosenttia Kiinan sotaa edeltäneestä tuonnista.
”Tässä vaiheessa tiedämme varmasti, että Kiina on vähentänyt raakaöljyn tuontiaan yli viidellä miljoonalla tynnyrillä päivässä”, Johnston sanoo Responsible Statecraftin haastattelussa.
Johnstonin mukaan noin puolet pudotuksesta selittyy Kiinan jalostamoiden tuotannon vähentämisellä. Loppuosan kohdalla tilanne on epäselvempi. Kiina oli ennen sotaa kasvattanut valtavia strategisia öljyvarastojaan, joten tuonnin väheneminen voi tarkoittaa joko varastojen täyttämisen lopettamista tai jo olemassa olevien varastojen käyttämistä.
Näiden vaihtoehtojen ero on öljymarkkinoiden kannalta ratkaiseva. Jos Kiina on vain lopettanut varastojensa kasvattamisen, maan ei tarvitse palata nopeasti markkinoille suurena ostajana. Jos Kiina sen sijaan kuluttaa nyt strategisia varastojaan, sen on jossain vaiheessa ryhdyttävä täydentämään niitä.
Kiina on vähentänyt myös öljynjalostusta noin 2,5–3 miljoonalla tynnyrillä päivässä. Bensiinin ja dieselin laskennallinen tarjonta maassa on pudonnut noin viidenneksen.
Johnston pitää lukemia poikkeuksellisina. Edellisen kerran vastaavanlainen laskennallinen kulutuksen romahdus nähtiin vuonna 2022, jolloin Kiinassa oli voimassa tiukkoja koronapandemiaan liittyneitä sulkutoimia.
Kiina voisi Johnstonin mukaan jatkaa nykyistä politiikkaansa vielä kuukausia. Maan varmasti tiedossa olevissa raakaöljyvarastoissa on hänen mukaansa yli miljardi tynnyriä.
”Jos Kiina haluaa tukea markkinoita mahdollisimman voimakkaasti, se pystyy tekemään niin vielä kuukausien ajan. Samalla se kuitenkin kuluttaisi energiaturvallisuuden puskurin, jota se on rakentanut lähes kaksi vuosikymmentä”, Johnston arvioi.
Toinen öljyn hintaa hillinnyt tekijä on länsimaiden strategisten öljyvarastojen ennätyksellinen käyttö. Johnstonin mukaan OECD-maiden varastoista on tullut ajoittain markkinoille yli kolme miljoonaa ylimääräistä tynnyriä päivässä.
Yhdysvaltojen strateginen öljyvarasto on jo painunut alle 300 miljoonan tynnyrin. Johnston arvioi, että siitä voidaan kuitenkin vapauttaa vielä ainakin noin 200 miljoonaa tynnyriä ilman merkittäviä teknisiä ongelmia.
Myös Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat ovat onnistuneet kiertämään Hormuzinsalmea putkistojen avulla. Johnstonin mukaan vaihtoehtoisia reittejä pitkin kuljetettavan öljyn määrä nousi sodan aikana noin 6–7 miljoonaan tynnyriin päivässä, kun ennen sotaa määrä oli 2–3 miljoonaa.
Saudi-Arabian kuljetuksia on kuitenkin vaikeuttanut huthien toiminta Punaisellamerellä. Johnstonin mukaan Saudi-Arabian tankkereiden todennettavat kuljetukset Bab el-Mandebin salmen kautta ovat käytännössä loppuneet. Samalla öljyvirrat Saudi-Arabiasta pohjoiseen Välimerelle ovat kasvaneet.
Kaikista sopeutumistoimista huolimatta maailman öljymarkkinoilla saattaa Johnstonin arvion mukaan olla tällä hetkellä 2–4 miljoonan tynnyrin päivittäinen tarjontavaje.
Lisäksi raakaöljyn rinnalle on muodostumassa toinen ongelma: pula jalostetuista öljytuotteista. Johnston nostaa esille Ukrainan iskut Venäjän jalostamoihin, Mustanmeren hyökkäykset, Yhdysvaltojen vähentyneen viennin sekä sen, ettei Kiina tällä hetkellä vie merkittävästi jalostettuja tuotteita.
Tilanne voi näkyä kuluttajille lopulta jopa raakaöljyn hintaa voimakkaammin bensiinin, dieselin ja muiden öljytuotteiden hinnoissa.
”Jos tämä jatkuu ja raakaöljyvarastot pienenevät edelleen, raakaöljyn hinta jatkaa nousuaan. Sen lisäksi jalostettujen tuotteiden hinnat voivat nousta itsenäisesti”, Johnston sanoo.
Johnstonin mukaan erittäin korkeat hinnat ovat siten edelleen mahdollisia, vaikka pahimmat ennusteet eivät ole toistaiseksi toteutuneet.
”Tunnemme vaikutukset jo nyt. Jalostettujen tuotteiden hinnat ovat jo tasolla, joka alkaa tuhota kysyntää. Kysymys on vain siitä, ovatko ne riittävän korkealla vähentääkseen kysyntää tarpeeksi”, Johnston arvioi.
Kuvituskuva: W. Bulach/Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0)
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
