Viranomaisohje voi mullistaa sähköautojen akkukorjaukset Suomessa – korjaamosta voi tulla akun valmistaja
Uusi viranomaisohje asettaa tiukkoja ehtoja sähköautojen akkujen korjaamiselle ja uudelleenkäytölle. Kokkolan Autohuollon Jesse Haapala pelkää korjaamisen muuttuvan käytännössä mahdottomaksi.
Sähköautojen ajovoima-akkujen korjaaminen käytetyillä osilla voi jatkossa johtaa tilanteeseen, jossa tavallisesta autokorjaamosta tulee lainsäädännön näkökulmasta akun uudelleenvalmistaja. Samalla korjaamolle voi siirtyä alkuperäiselle akun valmistajalle kuuluneita velvollisuuksia.
Asia käy ilmi Lupa- ja valvontaviraston, Tukesin ja Traficomin yhteistyössä valmistelemasta ajovoima-akkujen käsittelyä ja uudelleenkäyttöä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa käsitellään muun muassa akkujen korjaamista, uudelleenkäyttöä, uudelleenkäyttöön valmistelua ja uudelleenvalmistusta.
Kokkolan Autohuollon toimitusjohtaja Jesse Haapala arvostelee uutta linjausta voimakkaasti yrityksen Youtube-videolla. Hänen mukaansa sääntely uhkaa tehdä sähköautojen akkujen kustannustehokkaasta korjaamisesta Suomessa erittäin vaikeaa.
Viranomaisohjeessa tavalliseksi korjaamiseksi katsotaan tilanne, jossa ajovoima-akun viallinen kenno tai moduuli vaihdetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti uuteen alkuperäistä vastaavaan osaan. Akku palautetaan tämän jälkeen samaan autoon.
Jos korjaus tehdään ilman valmistajan ohjeita, viranomainen ei kuitenkaan enää välttämättä katso toimintaa tavalliseksi korjaamiseksi, vaan uudelleenkäyttöön valmisteluksi tai uudelleenvalmistukseksi.
Linjaus on merkittävä riippumattomille sähköautokorjaamoille, sillä valmistajan yksityiskohtaisia korjausohjeita ei välttämättä ole niiden saatavilla. Kokkolan Autohuolto on erikoistunut sähköautojen korkeajänniteakkujen korjaamiseen ja kertoo käyttävänsä toiminnassaan myös testattuja akkumoduuleja.
Viranomaisohjeessa käsitellään erikseen juuri tällaista tapausta. Esimerkissä korjaamolle saapuneen auton akkua korjataan jäteakuista talteen otetuilla moduuleilla. Akku puretaan kenno- ja moduulitasolle, osat testataan ja heikentyneitä kennoja korvataan alkuperäistä vastaavilla käytetyillä kennoilla.
Jos akun nimelliskapasiteetti palautetaan tällaisessa prosessissa yli 90 prosenttiin, viranomainen määrittelee esimerkin toiminnan uudelleenvalmistukseksi. Korjaamosta tulee tällöin ajovoima-akun uudelleenvalmistaja ja samalla tuottajavastuullinen toimija. Sen on liityttävä tuottajayhteisöön.
Uudelleenvalmistuksen määritelmä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mikä tahansa yli 90 prosenttiin korjattu akku muuttuisi automaattisesti uudeksi tuotteeksi. Uudelleenvalmistukseen kuuluu muun muassa akun purkaminen kenno- ja moduulitasolle, osien arviointi ja uusien, käytettyjen tai talteen otettujen komponenttien käyttäminen. Kapasiteetti palautetaan vähintään 90 prosenttiin alkuperäisestä nimelliskapasiteetista.
Seuraukset voivat olla korjaamolle huomattavia. Viranomaisohjeen mukaan jäteakkuja ja niiden kennoja tai moduuleja käsittelevällä ja uudelleenvalmistuksessa hyödyntävällä korjaamolla pitää olla toimintaansa tarvittavat luvat, kuten ympäristölupa ja jätteeksi luokittelun päättymistä koskeva EEJ-päätös.
Samalla myös tuotevastuun asetelma muuttuu. Alkuperäisellä valmistajalla ei ohjeen mukaan enää ole vastuuta uudelleenvalmistetusta akusta, vaan uudelleenvalmistajasta tulee akun valmistaja. Sen vastuulle kuuluu varmistaa, että akku täyttää EU:n akkuasetuksen sekä muut tuote-, ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset.
Toinen merkittävä kysymys liittyy romutettujen ja pahoin vaurioituneiden sähköautojen akkuihin.
Viranomaisohjeen mukaan auton sisältämä ajovoima-akku muuttuu jätteeksi, jos ajoneuvo romutetaan tai se aiotaan romuttaa. Akku katsotaan jätteeksi myös silloin, jos sen haltija päättää poistaa sen pysyvästi käytöstä tai akkua ei voida enää turvallisesti tai teknisesti järkevästi korjata.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei käyttökelpoista akkua voisi koskaan palauttaa liikenteeseen. Jäteakkua ei vain voida ottaa sellaisenaan uudelleen käyttöön, vaan se pitää ensin valmistella uudelleenkäyttöön.
Ohje antaa tästä esimerkin vakuutusyhtiön lunastamasta sähköautosta, jonka kori tai muu tekniikka on vaurioitunut korjauskelvottomaksi mutta jonka ajovoima-akku on kunnossa tai helposti kunnostettavissa.
Tällaisen akun asentaminen toiseen autoon on uudelleenkäyttöön valmistelua. Siitä on sovittava tuottajayhteisön kanssa, ja toiminta rinnastetaan jätteenkäsittelyyn, joka vaatii ympäristöluvan. Akun turvallisuus on lisäksi tarkastettava perusteellisesti.
Kokkolan Autohuollon kritiikin ytimessä on, että järjestelmä voi tehdä käytettyjen akkujen ja akkumoduulien hyödyntämisestä niin hallinnollisesti raskasta ja vastuukysymyksiltään vaikeaa, ettei korjaaminen enää ole pienille riippumattomille korjaamoille järkevää.
Haapalan mukaan seurauksena voi olla, että korjattavissa olevia akkuja ja sähköautoja päätyy nykyistä enemmän romutettavaksi. Tämä voisi hänen arvionsa mukaan näkyä myös sähköautojen jälleenmyyntiarvoissa ja vakuutuskustannuksissa.
Haapala varoittaa lisäksi, että jos laillinen ja dokumentoitu akkukorjaaminen muuttuu liian kalliiksi tai vaikeaksi, korjauksia voi siirtyä harmaalle alueelle.
”Tämä romuttaa akkujen korjauksen Suomessa”, Haapala tiivistää videolla näkemyksensä.
Uuden viranomaisohjeen tavoitteena on luoda yhteisiä pelisääntöjä nopeasti kasvavalle alalle ja varmistaa akkujen turvallinen käsittely. Samalla ohje osoittaa, kuinka suuri juridinen ero voi syntyä sen perusteella, korjataanko auton alkuperäistä akkua valmistajan ohjeiden mukaisesti vai rakennetaanko sitä uudelleen esimerkiksi toisista akuista talteen otetuilla moduuleilla.
Juuri jälkimmäinen on ollut yksi keino pitää muuten erittäin kalliin sähköauton ajovoima-akun korjauskustannuksia kurissa.
Kuvituskuva: RudolfSimon/Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)
Linkkejä ja videoupotus tilaajien lisäsisältöjen osiossa!
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
