Espanjalaislehti tylyttää Suomen taloutta: ”Syöksykierre” vei entisen mallimaan Espanjaa pahempaan työttömyyteen
Suomi oli vielä eurokriisissä tiukan talouskurin mallimaa. Nyt espanjalaislehti kuvaa Suomen talouden tilannetta poikkeuksellisen synkäksi.
Suomen talouden pitkä alamäki on saanut kovasanaisen arvion espanjalaiselta talouslehti El Economistalta. Lehden mukaan Suomi on pudonnut Euroopan talousmallista maaksi, jolla on nyt enemmän työttömyyttä kuin Espanjalla ja lähes yhtä paljon julkista velkaa kuin Portugalilla.
Lehti muistuttaa Suomen kuuluneen eurokriisin aikana tiukkaa talouskuria vaatineisiin maihin. Vuonna 2012 pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) Suomi vaati Etelä-Euroopan velkamailta vakuuksia tukipakettien vastineeksi ja suhtautui kriittisesti ehdottomiin pelastuspaketteihin.
Nyt asetelma on lehden mukaan lähes kääntynyt päälaelleen. Suomen työttömyysaste on noussut yli kymmeneen prosenttiin, kun Portugalissa se on alle kuusi prosenttia. Julkinen velka on puolestaan lähestynyt 90 prosenttia bruttokansantuotteesta ja Portugalin tasoa. Espanjan noin sadan prosentin velkasuhteeseenkin ero on kaventunut.
Erityisen synkkä tilanne on nuorilla. Eurostatin lukuihin viittaavan lehden mukaan 15–24-vuotiaiden suomalaisten työttömyysaste on noin 25 prosenttia. Rakentamisen romahdus on vaikeuttanut etenkin vastavalmistuneiden asemaa.
Lehti nostaa esimerkiksi rakennusarkkitehdiksi Kuopiossa opiskelleen 24-vuotiaan Venla Malisen. Vielä opintojen alkaessa hänelle kerrottiin alan tarjoavan runsaasti töitä, mutta valmistumisen jälkeen edessä olikin työttömyys.
”Vaikeinta on epävarmuus. Ei tiedä, milloin tämä loppuu tai mitä sen jälkeen pitäisi tehdä”, Malinen kuvaili tilannettaan Bloombergille.
Kilpailu työpaikoista näkyy myös matalamman koulutustason tehtävissä. Hesburger sai lähes 27 000 hakemusta 1 200 kausityöpaikkaan. Puuilon noin 400 työpaikkaa haki puolestaan 21 000 ihmistä, joukossa lehden mukaan jopa tohtorintutkinnon suorittaneita.
El Economista jäljittää Suomen ongelmien juuria 2010-luvun alkuun. Nokia menetti nopeasti asemansa matkapuhelinmarkkinoilla samalla, kun paperiteollisuuden pitkä alamäki kiihtyi. Samaan aikaan työikäinen väestö alkoi supistua suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.
Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo muistuttaa työvoiman määrän merkityksestä taloudelle.
”Kun bruttokansantuotteen tuottavat työntekijät, työntekijöiden määrän väheneminen on suuri ongelma”, Uusitalo sanoo.
Suomen talous ei lehden mukaan koskaan löytänyt Nokian ja perinteisen metsäteollisuuden rinnalle riittävän vahvoja uusia kasvumoottoreita. Samalla ikääntyminen on kasvattanut eläke- ja terveydenhuoltomenoja. Julkinen talous on ollut alijäämäinen jo vuosia ja tuottavuuden kasvu pitkään heikkoa.
Koronapandemia kasvatti velkaa entisestään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan puolestaan romahdutti suuren osan Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta ja matkailusta samalla, kun puolustusmenoja kasvatettiin. Valtionvelan korkomenot ovat nousseet yli kolmeen miljardiin euroon vuodessa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on vastannut tilanteeseen mittavilla sosiaaliturvan leikkauksilla ja työmarkkinauudistuksilla. Tarkoituksena on vahvistaa työnteon kannustimia ja hillitä velkaantumista, mutta El Economistan mukaan tulokset ovat toistaiseksi jääneet tavoitteista.
Uusitalon mukaan säästöpolitiikkaan liittyy myös riski talouden heikentämisestä entisestään.
”Odotukset uusista säästötoimista lisäävät epävarmuutta. Kotitaloudet muuttuvat varovaisemmiksi, kulutus heikkenee ja yritykset kohtaavat vähäisempää kysyntää”, Uusitalo sanoo.
Suomen julkisen talouden ongelmat ovat johtaneet myös EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Velkasuhteen ennustetaan lehden mukaan jatkavan kasvuaan ja lähestyvän sataa prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) katsoo, että menoleikkauksia on jatkettava. Hän vastustaa työn ja yritysten verotuksen kiristämistä ja huomauttaa säästöjen kohdistamisen olevan väistämättä vaikeaa.
”Hyvätuloisten etuuksista on vaikea leikata, koska he eivät niitä saa”, Purra sanoo lehden lainaamassa haastattelussa.
Täysin vailla myönteisiä merkkejä Suomen talous ei ole. Tarkistettujen tietojen mukaan BKT kasvoi viime vuonna 0,8 prosenttia, ja Suomen Pankki ennustaa tälle vuodelle 0,7 prosentin kasvua. Kuluttajien luottamus on myös vahvistunut.
El Economistan kokonaiskuva Suomesta on silti karu. Vielä eurokriisin aikana maa saattoi vaatia Etelä-Eurooppaa laittamaan taloutensa kuntoon. Nyt espanjalaislehden mukaan jotkin noista samoista maista voisivat antaa Suomelle saman neuvon.
Kuvituskuva: ChatGPT / kuvakaappaus El Economistan otsikosta
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
