Paavo Väyrynen 80 vuotta – mies, joka uskalsi olla yksin oikeassa
Kun Paavo Väyrynen varoitti Euroopan unionista, eurosta, Nato-jäsenyydestä ja Suomen idänsuhteiden katkeamisesta, häntä pidettiin menneisyyteen juuttuneena. 80 vuotta täyttävän valtiomiehen varoitukset näyttävät nyt hätkähdyttävän ajankohtaisilta.
Suomen politiikassa on harvoja henkilöitä, joille on irvailtu ja naureskeltu yhtä sitkeästi kuin Paavo Väyryselle.
Häntä on kutsuttu ikuiseksi presidenttiehdokkaaksi, vastarannankiiskeksi ja mieheksi, joka jäi Urho Kekkosen aikaan. Jokainen uusi poliittinen paluu on esitetty todisteena siitä, ettei Väyrynen osaa luovuttaa.
Silti yksi kysymys on jäänyt lähes kokonaan esittämättä:
Entä jos Paavo Väyrynen näki Suomen suunnan paremmin kuin yksikään hänen arvostelijoistaan?
80-vuotispäivänään Väyrysen poliittista uraa kannattaa tarkastella yhdestä näkökulmasta: mitä hän varoitti tapahtuvan – ja mitä Suomessa lopulta tapahtui.
EU vie päätösvallan Brysseliin
Vuonna 1994 Paavo Väyrynen nousi Suomen näkyvimmäksi EU-jäsenyyden vastustajaksi.
Hän ei vastustanut eurooppalaista yhteistyötä. Hänen mielestään ETA-sopimus tarjosi Suomelle pääsyn Euroopan sisämarkkinoille ilman, että merkittävä osa kansallisesta päätösvallasta siirtyisi unionin toimielimille.
Väyrynen varoitti, että jäsenyyden myötä Suomesta tulisi vähitellen osa ylikansallista päätöksentekojärjestelmää.
Moni piti puheita pelotteluna.
Kolme vuosikymmentä myöhemmin suurin osa Suomen lainsäädännöstä valmistellaan EU:ssa. Direktiivit ja asetukset ohjaavat energia-, ilmasto-, maatalous-, finanssi-, digitaali- ja ympäristöpolitiikkaa tavalla, jota 1990-luvulla harva osasi kuvitella.
EU:n yhteinen velka, elpymisrahasto ja kasvava yhteinen talouspolitiikka ovat vieneet unionia juuri siihen suuntaan, josta Väyrynen varoitti: kohti liittovaltiokehitystä.
Suomen päätösvalta ei kadonnut yhdessä yössä. Se siirtyi pala palalta.
Juuri kuten Väyrynen ennusti.
”Jäsenyys EU:ssa merkitsisi muun muassa sitä, että kansallinen kauppa- ja maatalouspolitiikkamme loppuisivat, ja niitä koskeva päätöksenteko siirtyisi unionille.”
Paavo Väyrynen, Nordisk Kontakt, 6.9.1994.
Euro sitoo Suomen kädet
Jos EU-jäsenyys oli Väyrysen mielestä virhe, euro oli vielä suurempi.
Hänen mukaansa oma valuutta oli Suomelle taloudellinen turvaverkko. Markan avulla maa pystyi reagoimaan omiin suhdanteisiinsa, kun taas yhteisessä valuutassa Suomen rahapolitiikasta päättää Euroopan keskuspankki Frankfurtissa.
Väyrynen varoitti, että euro sopii huonosti maille, joiden talous poikkeaa Keski-Euroopan suurista jäsenmaista.
Sitten tuli finanssikriisi.
Sen jälkeen eurokriisi.
Sen jälkeen vuosikymmen lähes ilman talouskasvua.
”Jos Suomi jatkaa euroalueessa, joudumme mukaan yhä syvempään taloudelliseen yhteisvastuuseen ja nykyistä ylikansallisempaan päätöksentekoon.”
Paavo Väyrynen, 2015
”Jos jatkamme nykyisellä tiellä, meille käy huonosti. Taloutemme kituu ja menetämme yhä enemmän taloudellista ja myös valtiollista itsenäisyyttämme.”
Suomen talous on jäänyt pysyvästi jälkeen oman valuuttansa säilyttäneistä muista Pohjoismaista. Julkinen velka kasvaa, kilpailukykyä on korjattu sisäisellä devalvaatiolla ja palkkamaltilla, koska valuuttaa ei enää voida devalvoida.
Juuri näin Väyrynen sanoi tapahtuvan: Suomen talous menettää tärkeimmän työkalunsa silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
”Euroopan talous- ja rahaliiton toteutuessa menettäisimme oman rahapolitiikkamme.”
Paavo Väyrynen, Nordisk Kontakt, 6.9.1994.
”Kansainvälisen talouden shokit vaikuttaisivat niihin eri tavoin kuin suuriin EU-maihin. Itsenäinen rahapolitiikka on pohjoismaille välttämätön.”
Suomen ei pidä sitoa turvallisuuttaan sotilasliittoon
Vuosikymmenten ajan Paavo Väyrynen puolusti myös sitkeästi sotilaallista liittoutumattomuutta. Hänen mukaansa Suomen vahvuus oli kyky ylläpitää uskottavaa puolustusta ilman, että maa sitoutuu suurvaltojen eturintamaan.
Vuonna 2022 Suomi teki historiallisen suunnanmuutoksen ja Nato-jäsenyys hyväksyttiin eduskunnassa lähes yksimielisesti.
Väyrynen jäi jälleen merkittävistä poliitikoista lähes yksin.
Hän varoitti, että jäsenyys tekee Suomesta osapuolen suurvaltojen välisessä vastakkainasettelussa ja muuttaa Suomen asemaa Venäjän silmissä pysyvästi.
Tänään Suomen itäraja on suljettu ja Venäjän ja Suomen diplomaattiset suhteet ovat kylmimmät vuosikymmeniin. Suomeen on sijoitettu Naton joukkoja ja infrastruktuuria. Suomesta on tullut osa sotilasliiton pohjoista etulinjaa.
Täsmälleen siitä Väyrynen varoitti.
Venäjän-suhteita ei saa katkaista
Väyrynen muistutti vuosikymmeniä, ettei Suomen maantiede muutu. Venäjä ei katoa kartalta.
Hänen mukaansa Suomen turvallisuus perustuu myös toimiviin poliittisiin ja taloudellisiin suhteisiin itänaapuriin.
Tätä pidettiin pitkään sinisilmäisyytenä.
Sitten Venäjän-kauppa romahti lähes kokonaan. Rajanylityspaikat suljettiin. Venäläisten matkailu loppui ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja katosi erityisesti Itä-Suomesta. Kokonaiset alueet menettivät tärkeimmän kansainvälisen asiakasvirran.
Suomi ei tietenkään aiheuttanut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta suomalaisilla oli pitkä kokemus puolueettomuuslinjan toimivuudesta. Suomi olisi Väyrysenkin mukaan voinut tukea Ukrainan puolueettomuutta.
Kirjoitin omassa blogissani huhtikuussa 2022, että ”Suomi ja Ruotsi voisivat vauhdittaa ja tukea rauhan saavuttamista Ukrainan kansan tueksi ilmoittamalla, että maat sitoutuvat sotilaalliseen puolueettomuuteen yhdessä Ukrainan kanssa ja kaikista pakotteista irtautumiseen, mikäli pysyvä rauha Ukrainassa saavutetaan. Eli palaisimme osaltamme tilaan ennen Ukrainan kriisiä.”
Jatkoin samassa kirjoituksessa:
”Suomella on pitkät perinteet puolueettomuudesta ja rauhan rakentamisesta. Emme kai me halua vahvistaa omaa turvallisuuttamme ukrainalaisten kustannuksella? Se on vastoin Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n periaatteita.”
Suomessa vallalla olleiden voimien oma Nato-jäsenyyden tavoittelu meni kuitenkin ukrainalaisten asian edelle silloin, kun sodan suurimmat kauheudet olisivat vielä olleet suurelta osin vältettävissä.
Väyrysen varoitus ei kuitenkaan koskenut hyökkäystä.
Se koski sitä, että Suomi katkaisee suhteensa naapurimaahan tavalla, jonka seuraukset maksavat suomalaiset yritykset, työntekijät ja rajaseudut.
Juuri niin tapahtui.
Ukrainasta tulee suurvaltojen taistelukenttä
Jo ennen helmikuuta 2022 Väyrynen kirjoitti, että Ukrainan turvallisuus pitäisi rakentaa Suomen kaltaisen puolueettomuusaseman varaan.
Hänen mukaansa Ukrainasta oli tulossa suurvaltojen välinen rajamaa.
Tätä pidettiin Kremlin puhetapana.
Sota on jatkunut vuosia. Miljoonat ukrainalaiset ovat paenneet. Satojatuhansia ihmisiä on kuollut tai haavoittunut.
Lopulta myös Yhdysvallat on alkanut puhua neuvotteluista ja turvallisuusjärjestelyistä, joista Väyrynen puhui jo ennen sodan alkamista.
Emme voi tietää, olisiko puolueettomuus estänyt sodan, mutta voimme todeta yhden asian. Väyrynen ennusti, että Ukrainasta tulee suurvaltojen geopoliittisen kamppailun näyttämö. Ja sellainen siitä mitä suurimmassa määrin tuli.
”Pyrkimys liittyä Natoon synnyttäisi puolestaan jyrkän kielteisen reaktion venäläisväestön keskuudessa. Rauhanomaisesti ei Ukraina kummassakaan tapauksessa jakautuisi.”
Paavo Väyrynen, Lapin Kansa, 29.10.2000
Suomen puolueettomuus oli menestystarina
Väyrynen on koko uransa ajan puolustanut Paasikiven–Kekkosen ulkopoliittista linjaa. Sitä, että puolustaa tiukasti asiaa, jonka näkee oikeaksi, kutsutaan periaatteellisuudeksi.
Viime vuosina puolueettomuuspolitiikan ajasta on kuitenkin puhuttu lähes häpeällisenä aikakautena.
Todellisuus näyttää hyvin toisenlaiselta.
Puolueettomana Suomi säilytti demokratian, markkinatalouden ja itsenäisyytensä kylmän sodan keskellä. Suomi rikastui, teollistui ja rakensi poikkeuksellisen vahvan hyvinvointivaltion. Maa kykeni käymään kauppaa sekä idän että lännen kanssa.
Väyrysen mielestä tämä ei ollut häpeällinen kompromissi vaan Suomen historian onnistunein ulkopoliittinen ratkaisu.
Nyt viisas ajatus puolueettomuudesta on lähes kadonnut suomalaisesta keskustelusta. Sen ainoa äänenkannattaja on tänä päivänä vapauden liitto.
Historia kohtelee Väyrystä paremmin kuin aikalaisten pilkka
Paavo Väyrynen on tehnyt virheitä kuten kaikki pitkän linjan poliitikot, mutta hänen keskeisissä varoituksissaan kulkee hämmästyttävän yhtenäinen punainen lanka.
Hän varoitti päätösvallan siirtymisestä EU:hun.
Hän varoitti euron kaventavan Suomen talouspoliittista liikkumatilaa.
Hän varoitti Nato-jäsenyyden muuttavan Suomen geopoliittisen aseman.
Hän varoitti Venäjä-suhteiden katkeamisen seurauksista.
Hän varoitti Ukrainan muuttumisesta suurvaltojen taistelukentäksi.
Yksitellen nämä varoitukset sivuutettiin vanhanaikaisina ja yksi kerrallaan ne ovat muuttuneet osaksi Suomen todellisuutta.
Siksi Paavo Väyrysen 80-vuotispäivä ei ole vain yhden poliitikon merkkipäivä.
Se on muistutus siitä, että politiikassa oikeassa oleminen ja oikeassa olemisen tunnustaminen eivät ole sama asia.
Aika on tehnyt Paavo Väyryselle palveluksen, jota suomalainen valtamedia ei koskaan tehnyt.
Se on pakottanut katsomaan hänen varoituksiaan uudelleen.
Kuvituskuva: ChatGPT/Seitsemän tähden liike
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
