Verikoe voi paljastaa Alzheimer-riskin jo vuosia ennen muistioireita
Tutkimuksissa uudet verikokeet ovat yltäneet jopa noin 95 prosentin tarkkuuteen. Positiivinen tulos ei kuitenkaan tarkoita varmaa sairastumista.
Alzheimerin tautiin liittyviä muutoksia voidaan havaita verestä jo vuosia ennen selvien muistioireiden ilmaantumista. Uudet verikokeet voivat helpottaa taudin tunnistamista, joka on aiemmin vaatinut esimerkiksi selkäydinnestenäytteen tai kalliin PET-kuvauksen.
Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA on hyväksynyt käyttöön Alzheimerin diagnostiikassa hyödynnettäviä verikokeita. Niillä etsitään verestä taudille tyypillisiin aivomuutoksiin liittyviä merkkiaineita, kuten amyloidi-beetaa ja fosforyloitunutta tau-proteiinia eli p-tau-proteiinia.
Erityisen lupaavana pidetään p-tau217-proteiinia. Tutkimuksissa siihen perustuvat verikokeet ovat pystyneet tunnistamaan Alzheimeriin liittyviä muutoksia erittäin tarkasti.
Vuonna 2024 julkaistussa 1 213 ihmisen tutkimuksessa verikokeiden tarkkuus oli 88–92 prosenttia muistihäiriöiden vuoksi tutkituilla ihmisillä. Toisessa, 1 759 osallistujan tutkimuksessa verikokeilla päästiin varhaisista oireista kärsivillä jopa noin 95 prosentin tarkkuuteen verrattuna selkäydinnestetutkimuksiin.
Tuloksia ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että verikoe yksin kertoisi varmasti, sairastaako ihminen Alzheimerin tautia.
”Väärä positiivinen tulos voi aiheuttaa tarpeetonta pelkoa, kun taas väärä negatiivinen tulos voi luoda väärää turvallisuuden tunnetta. Näitä testejä pitäisi käyttää yhdessä neuvonnan ja kliinisen kokonaisarvion kanssa”, neurologi David Perlmutter sanoi The Epoch Timesille.
Neurobiologian professori George Perry vertaa Alzheimer-verikokeita eturauhassyövän tutkimisessa käytettyyn PSA-testiin.
”Positiivinen tulos kertoo poikkeamasta normaalista, mutta se ei välttämättä tarkoita, että henkilöllä on sairaus”, Perry sanoi The Epoch Timesille.
Nykyisten suositusten mukaan verikokeita ei ole tarkoitettu koko ikääntyvän väestön seulontaan. Niitä voidaan käyttää etenkin silloin, kun henkilöllä on jo muistamiseen tai muuhun kognitiiviseen toimintakykyyn liittyviä oireita ja Alzheimerin tautia epäillään.
Tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että verestä mitattavat merkkiaineet saattavat tulevaisuudessa auttaa arvioimaan sairastumisriskiä jo ennen oireita.
JAMA-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 2 684:ää kognitiivisesti tervettä ikääntynyttä. Viiden vuoden aikana kognitiivisia ongelmia kehittyi arviolta 12 prosentille niistä, joiden p-tau217-taso oli matalin. Erittäin korkean pitoisuuden ryhmässä osuus oli 38 prosenttia.
Korkeakaan arvo ei siis tarkoittanut, että Alzheimer tai muu kognitiivinen heikentyminen olisi väistämätöntä.
Varhaisesta tunnistamisesta voi silti olla hyötyä. Alzheimerin varhaisvaiheeseen on nykyisin tarjolla taudin etenemiseen vaikuttavia hoitoja, minkä lisäksi liikunnalla, ruokavaliolla, sosiaalisella aktiivisuudella ja sydän- ja verisuoniterveydestä huolehtimisella voidaan tukea aivoterveyttä.
”Verikoe ei ole kohtalo, vaan tietoa. Tavoitteena ei ole ennustaa tulevaisuutta vaan muuttaa sitä”, Perlmutter sanoi.
Kuvituskuva: Ivan S, Pexels.com
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
