Dollarin asema reservivaluuttana heikoimmillaan 30 vuoteen

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) uusimpien tilastojen mukaan Yhdysvaltain dollarin osuus maailman keskuspankkien ulkomaisista valuuttavaroista on laskenut alhaisimmalle tasolleen sitten 1990-luvun puolivälin.

Toisen vuosineljänneksen 2025 lopussa dollarin osuus allokoiduista reservivaroista oli 56,32 prosenttia, mikä on laskua edellisestä neljänneksestä noin 1,47 prosenttiyksikköä.

Suurin osa laskusta selittyy valuuttakurssien muutoksilla. Muiden valuuttojen vahvistuminen suhteessa dollariin pienentää dollarimääräisiä varoja raportointivaluutassa. Mikäli valuuttakurssit pidettäisiin vakioina, dollarin osuus olisi pudonnut vain hieman 57,79 prosentista 57,67 prosenttiin.

Pitkällä aikavälillä keskuspankit ovat myös asteittain hajauttaneet varantojaan muille valuutoille ja kullalle. Tämä kehitys on osa laajempaa trendiä, jossa keskuspankit vähentävät riippuvuutta yhdestä valuutasta geopoliittisen ja talouspoliittisen epävarmuuden vuoksi.

BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) kasvava rooli kansainvälisessä taloudessa ja niiden keskuspankkien aktiivinen diversifiointi eri valuuttoihin on kiistattomasti vaikuttanut dollarin osuuden laskuun. Nämä maat ovat lisänneet muun muassa yuan-määräisiä varantojaan, mikä yhdessä dollarin heikkenemisen kanssa näkyy kansainvälisten reservien rakenteessa.

Vaikka dollarin osuus on laskenut merkittävästi, se on edelleen suurin yksittäinen valuutta keskuspankkien varannoissa. Asiantuntijat korostavat, että kyse ei ole äkillisestä romahduksesta, vaan hitaasta murroksesta globaalissa reservivaluuttojärjestelmässä.

Raportoidussa kasvussa muiden valuuttojen, kuten euron osuudessa on tärkeää huomata, että osa muutoksesta johtuu kirjanpidollisista valuuttakurssivaikutuksista eikä välttämättä keskuspankkien aktiivisista ostoista.

Lyhyellä aikavälillä euro saattaa näyttää vahvistuvan suhteessa dollariin, vaikka niiden taloudellinen vakaus ei olisi muuttunut. Todellinen lisäys reservivaluutoissa edellyttää pidemmällä aikavälillä keskuspankkien luottamusta ja vakaata talouspolitiikkaa.

Kuvituskuva: Kaboompics.com on Pexels.com

---

Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.

• Facebook
• X
• Threads
• LinkedIn
• Pinterest
• Reddit
• Telegram
• WhatsApp
• Bluesky
• Jaa kaverille sähköpostitse
• Kopioi linkki

Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille: Lataa sovellus

Kirjoittanut

Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Verkkosanomien perustaja ja päätoimittaja.

Kirjoittajan tuoreimmat

• Ulkomaat2.7.2026NATO:ssa repeämä Ukrainan tuesta – Italia jarruttaa sitoutumista vuoteen 2027
• VS Premium1.7.2026Meteorologi Euroopan poikkeuksellisesta helleaallosta: ”Ei liity mitenkään ilmastonmuutokseen”
• Pääkirjoitus1.7.2026Pääkirjoitus 1.7.2026: Rikosoikeus ei saa muuttua mielipiteiden vartijaksi
• Ulkomaat1.7.2026Qatargate: Eurooppalainen pidätysmääräys ex-komissaarista