Emmanuel Todd tyrmää Euroopan Venäjä-pelon: ”Tätä voidaan tarkastella jopa psykiatrisella tasolla”
Todd arvioi Ukrainan sodan lähestyvän ratkaisuaan. Sen jälkeen selviää, auttoiko länsi Ukrainaa vai työnsikö sitä kohti tuhoa.
Ranskalainen historioitsija ja antropologi Emmanuel Todd arvioi Ukrainan sodan lähestyvän vaihetta, jossa vuosien aikana tehdyt ratkaisut ja niitä perustelleet oletukset joutuvat todellisuuden testiin.
Todd puhui asiasta Le Figaro TV:n Le Club Le Figaro Idées -ohjelmassa 25. syyskuuta. Hänen mukaansa tapahtumat ovat kiihtymässä tavalla, joka voi tehdä vuodesta 2026 sodan kannalta ratkaisevan.
”Kaikki on itse asiassa menossa kohti loppuratkaisua. Tänä vuonna kaikki selviää. Tästä tulee ratkaisun vuosi”, Todd arvioi.
Todd ei kuitenkaan tarkastele Ukrainan sotaa vain sotilaallisena konfliktina. Hänen analyysissaan kyse on samalla lännen kyvystä hahmottaa ympäröivää todellisuutta.
Todd käyttää eurooppalaisesta päätöksenteosta poikkeuksellisen voimakasta käsitettä: fantasmocratie – fantasmokratia, fantasioiden valta.
Hänen mukaansa yksi tällainen fantasia on ajatus Venäjästä, joka Ukrainan jälkeen valmistautuisi hyökkäämään muualle Eurooppaan.
”Koko tämä tarina siitä, että Venäjä haluaisi hyökätä Eurooppaan, on fantasiaa”, Todd sanoo.
Todd menee vielä pidemmälle. Hänen mukaansa Euroopassa on ihmisiä, jotka todella uskovat tällaiseen uhkakuvaan, ja heidän ajatteluaan voidaan hänen mukaansa tarkastella jopa psykiatrisesta näkökulmasta. Todd käyttää tässä yhteydessä sanaa paranoïaques, paranoidiset, ja huomauttaa joidenkin tällaisten ihmisten olevan vallankahvassa.
Toddin puheessa psykiatria ei siten ole vain värikäs sivuhuomautus. Se liittyy hänen laajempaan väitteeseensä lännestä, joka on menettänyt kykynsä erottaa omat oletuksensa ympäröivästä todellisuudesta.
Tämä on myös Toddin La Défaite de l’Occident -teoksesta ja hänen myöhemmistä kirjoituksistaan tuttu ajatus: lännen kriisiä ei hänen tulkinnassaan selitä ensisijaisesti ulkoinen vihollinen, vaan lännen omien yhteiskuntien sisäinen kehitys.
Ukrainan sota on Toddille tämän kehityksen testi.
Todd arvioi Venäjän sotatavoitteiden olevan huomattavasti rajatumpia kuin länsimaisessa keskustelussa usein oletetaan.
”Venäjä haluaa edetä Dneprille, se haluaisi vallata Odessan ja ehkä tehdä jäljelle jäävästä Ukrainasta uuden satelliittivaltion – ja pysähtyä siihen”, Todd sanoo.
Toddin mukaan Venäjän eteneminen pidemmälle Eurooppaan ei olisi maan omien etujen mukaista. Hän katsoo, ettei Venäjällä myöskään ole siihen tarvittavia demografisia resursseja tai strategista intressiä.
Kyse on Toddin omasta arviosta Venäjän tavoitteista, ei Venäjän johdon vahvistamasta suunnitelmasta.
Juuri tässä Toddin analyysi törmää suoraan siihen lähtökohtaan, jolla Euroopan turvallisuuspolitiikkaa viime vuosina on perusteltu.
Jos Todd on oikeassa Venäjän tavoitteiden rajallisuudesta, suuri osa Euroopan poliittisesta keskustelusta on rakentunut uhkakuvalle, jota ei todellisuudessa ole olemassa.
Todd uskoo Ukrainan sodan lähestyvän nyt pistettä, jossa tämänkin oletuksen kestävyys alkaa selvitä.
Todd näkee eurooppalaisten johtajien kasvavan hermostuneisuuden osana samaa ilmiötä. Sodan päättyminen merkitsisi samalla tilinteon hetkeä.
”Kun se päättyy, jokaisen on vastattava teoistaan”, Todd sanoo.
”Silloin nähdään, mitä teimme tai jätimme tekemättä ukrainalaisten hyväksi – työnsimmekö heitä kohti itsemurhaa vai autoimmeko heitä todella.”
Tämä kysymys saattaa lopulta olla Toddin haastattelun merkittävin.
Jos Ukrainan sota todella lähestyy ratkaisuaan, keskustelu ei nimittäin välttämättä pääty siihen, kuka hallitsee mitäkin maa-aluetta. Samalla alkaa kamppailu siitä, miten koko sota ja siihen johtanut politiikka tullaan jälkikäteen ymmärtämään.
Toddin tulkinta on tässä kamppailussa selvä: länsi ei hänen mukaansa ainoastaan arvioinut Venäjää väärin. Se rakensi politiikkaansa omien fantasioidensa varaan ja alkoi lopulta pitää niitä todellisuutena.
Ja juuri siksi sodan loppu olisi Toddin näkökulmasta vaarallinen hetki myös lännen johtajille.
Kun sota loppuu, fantasioiden tilalle tulee todellisuus.
Lue myös:
Kuvituskuva: Oestani/Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0)
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
