Suomen drooniyhteistyö Ukrainan kanssa herättää lakikysymyksiä – vanha puolueettomuusasetus edelleen olemassa
Suomen ja Ukrainan aseellinen drooniyhteistyö on nostanut esiin vuonna 1963 annetun puolueettomuusasetuksen. Toimittaja Kari Naskinen kyseenalaistaa yhteistyön laillisuuden.
Suomen ja Ukrainan välinen puolustusteollinen yhteistyö on herättänyt kysymyksiä sen suhteesta Suomen lainsäädäntöön. Pitkän linjan lahtelainen toimittaja Kari Naskinen katsoo, että Ukrainalle tarkoitettujen aseistettujen droonien valmistaminen Suomessa saattaa rikkoa Suomen puolueettomuusmääräyksiä.
Muun muassa Uusi Lahti -lehden päätoimittajana toiminut Naskinen käsittelee asiaa 29. syyskuuta julkaisemassaan Mustaa valkoisella -blogikirjoituksessa, jonka otsikko on Droonien valmistaminen on laitonta.
Hänen mukaansa Suomen valtion osittain omistaman puolustusteollisuusyhtiö Patrian mahdollinen osallistuminen Ukrainalle tarkoitettujen hyökkäysdroonien valmistamiseen olisi ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa.
Suomen presidentti Alexander Stubb ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoittivat syyskuussa New Yorkissa puolustusyhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa muun muassa puolustusmateriaalien yhteistuotannon.
Ylen mukaan sopimus helpottaa suomalaisen ja ukrainalaisen puolustusteollisuuden yhteistyötä sekä teknologian vientiä Suomesta Ukrainaan. Yhteistyö ei rajoitu pelkästään drooneihin, vaan käsittää myös muita asejärjestelmiä.
Naskinen nostaa kirjoituksessaan esiin vuonna 1963 annetun asetuksen puolueettomuusmääräyksistä (194/1963), jonka 19 § käsittelee hyökkäyskelpoisten ilma-alusten poistumista Suomen alueelta.
Pykälässä kielletään hyökkäyskelpoisen ilma-aluksen lähteminen Suomen alueelta, jos on syytä olettaa sitä käytettävän sotaa käyvää valtiota vastaan.
Säännös herättää kysymyksen siitä, miten Suomessa valmistettavien aseistettujen droonien mahdollinen toimittaminen Ukrainaan suhteutuu puolueettomuusmääräyksiin.
Naskinen viittaa myös rikoslain 12 luvun 10 §:ään, jossa säädetään puolueettomuusmääräysten rikkomisesta. Säännöksen mukaan Suomen suhtautumisesta sotaa käyviin vieraisiin valtioihin annettujen puolueettomuusmääräysten rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen.
Rikkominen on sijoitettu rikoslaissa maanpetosrikoksia käsittelevään lukuun.
Naskinen arvostelee kirjoituksessaan erityisesti presidentti Stubbia ja katsoo, että mahdollisessa puolueettomuusmääräysten rikkomisessa vastuukysymys voisi ulottua myös poliittiseen johtoon.
Lainsäädännön olemassaolo ei kuitenkaan yksin osoita, että suunniteltu drooniyhteistyö olisi laitonta.
Vuoden 1993 rikoslain uudistuksen hallituksen esityksessä todetaan, että puolueettomuusasetusta sovelletaan sotaa käyviin valtioihin siitä ajankohdasta, jonka tasavallan presidentti määrää.
Keskeinen oikeudellinen kysymys onkin, onko puolueettomuusmääräykset määrätty sovellettaviksi nykyiseen Ukrainan sotaan ja millä tavoin ne koskisivat suunniteltua puolustusteollista yhteistyötä.
Lisäksi asetuksen 19 § koskee nimenomaan hyökkäyskelpoisen ilma-aluksen lähtemistä Suomen alueelta. Se ei sanamuotonsa perusteella sisällä yleistä kieltoa valmistaa drooneja Suomessa.
Patria on jo aikaisemmin kehittänyt sotilaskäyttöön tarkoitettuja droonijärjestelmiä. Yle kertoi maaliskuussa 2025, että yhtiö oli hankkinut omistukseensa suomalaisen Nordic Dronesin ja kehitti miehittämättömiä järjestelmiä myös sotilaskäyttöön.
Suomen ja Ukrainan yhteistyön oikeudellinen arviointi edellyttäisi siten sekä puolueettomuusasetuksen soveltamisedellytysten että suunnitellun tuotannon ja toimitusten tarkempaa selvittämistä.
Naskisen esiin nostama kysymys jää kuitenkin ajankohtaiseksi: miten yli 60 vuotta sitten annettu puolueettomuusasetus suhteutuu Suomen nykyiseen turvallisuuspoliittiseen linjaan ja sotaa käyvälle Ukrainalle suunnattuun puolustusteolliseen yhteistyöhön?
Avaa artikkelin lisäsisältö ja lähdeaineisto tilaamalla VS Premium.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
