Ukrainassa jopa kaksi miljoonaa miestä etsintäkuulutettu asepalveluksen välttelystä – miehiä viedään armeijaan kaduilta
SVT:n dokumentti kertoo Ukrainan rajusta liikekannallepanosta. Myös kanavan oma avustaja vietiin kadulta koulutuskeskukseen ja edelleen rintamapalvelukseen.
Ukraina on kahtia jaettu yhteiskunta, toisella puolella ovat asepalveluksessa olleet ja olevat ja toisella ne, jotka eivät ole halukkaita sotaan, kertoo Ruotsin Television dokumentti Tvingad till kriget (Pakotettu sotaan).
Lain mukaan 25-60-vuotiaat miehet eivät saa lähteä Ukrainasta liikekannallepanon vuoksi.
Jopa kaksi miljoonaa miestä on etsintäkuulutettu sotapalveluksen välttelystä, kertoo Ukrainan puolustusministeriö. Heistä 650 000 on paennut ulkomaille, muun muassa Suomeen.
Ukrainan lain mukaan kutsuntaviranomainen, yhteistyössä poliisin kanssa, saa kaapata miehiä kadulta ja pakottaa nämä armeijaan. Tämän sai kokea myös Ruotsin Television ukrainalainen avustaja.
Ruotsin Television toimittaja oli avustajan kanssa valmistautumassa livelähetykseen, kun valkoinen pakettiauto pysähtyi heidän kohdalleen.
”Joukko sotilaita tuli autosta, on epäselvää, olivatko he aseistautuneita, mutta he käyttäytyivät uhkaavasti”, kertoo Ruotsin Television edustaja.
Toimittaja ja avustaja erotettiin toisistaan ja avustaja vietiin pois. Pitkään Ruotsin Televisio ei tiennyt, mitä miehelle oli tapahtunut mutta lopulta häneen saatiin puhelinyhteys. Avustaja kertoi, että hänet pakotettiin koulutuskeskukseen ja sieltä palvelukseen Itä-Ukrainaan.
On epäselvää, oliko avustajan pakko-otto armeijaan varoitus Ruotsin Televisiolle olla tutkimatta Ukrainan hallinnolle kiusallisia asioita.
Kaappaukset armeijaan ovat Ukrainassa usein väkivaltaisia. Netissä liikkuvien videoiden perusteella naamioitunut miesjoukko käy uhrin kimppuun ja yksinkertaisesti kantaa tämän odottavaan autoon. Kaappaajat eivät arastele käyttää väkivaltaa.
Kaappauksissa on tullut myös ihmisuhreja. Ainakin 25 pakko-otettua on kuollut kaappauksen yhteydessä. Yksi uhreista oli Larysa Sopinan poika Roman.
Vain tunteja Romanin kiinnioton jälkeen, Larysa sai soiton, jossa kerrottiin pojan kaatuneen ja lyöneen päänsä. Roman oli viety sairaalaan, jossa hän kuoli samana iltana. Hoitavan kirurgin mukaan Romanin pää oli haljennut kahtia.
”Halusin tietää, mitä oli tapahtunut. Oliko Roman tönäisty nurin? Kuinka hän oli kaatunut niin pahasti?” Romanin äiti kertoo.
Viranomaiset selittivät kaatumisen johtuneen epilepsiasta.
”Mistä epilepsiasta? Minun pojallani ei ollut epilepsiaa!” Larysa Sopina puuskahtaa.
Romanille tehtiin ruumiinavaus, jonka mukaan häntä oli lyöty tylpällä esineellä päähän.
Ruotsin Television dokumentti Tvingad till kriget ei kerro, tutkitaanko Romanin kuolemaa.
”Ukrainassa asuu hienoja ihmisiä, rohkeita ja vahvoja ihmisiä”, Larysa sanoo.
”Mutta jokin on vialla. Tällaista ei saisi tapahtua. Meidän täytyy toimia toisin”.
Kansanedustaja Oleksandr Fedjenko puolustaa armeijan pakko-ottoja.
”Tällaista tapahtuu missä tahansa sotaa käyvässä maassa”, Fedjenko selittää.
”Meillä on tilastoja, jotka pätevät mihin tahansa maahan. Jokaisessa maassa on korkeintaan 10%-15% prosenttia valmis taistelemaan vapaaehtoisesti. Loput (85% toim.huom.) haluavat välttää sotapalveluksen”.
Hän jatkaa: ”Jos Euroopan Unionissa syttyisi sota, monet maat joutuisivat tekemään hyvin ikäviä päätöksiä, kuten me olemme (Ukrainassa) tehneet”.
Noin 1,4 miljoonaa ukrainalaista miestä välttelee asepalvelusta, ja moni haluaa ulkomaille. Usein reitti kulkee Karpaattien yli Ukrainasta Romaniaan. Reitti vuoristossa on vaarallinen. Suuri joukko ukrainalaisia on menehtynyt kylmään tai hukkunut maiden väliseen Tisza-rajajokeen.
Eräät kuolleet ovat jääneet vaille nimeä. Vain 39 ukrainalaista vainajaa on varmuudella tunnistettu. Kaikkiaan Romaniaan on vuodesta 2022 saapunut yli 30 000 sotapalvelusta välttelevää ukrainalaista.
Ruotsin Televisio tapasi ulkomaille pyrkivän ukrainalaisen, josta käytetään nimeä Dmytro. Hänet on Ukrainassa etsintäkuulutettu armeijapalveluksesta kieltäytyneenä.
Dmytrolla on navigaattori, johon on punaisella merkitty reitti rajan yli. Hän on pakannut reppuun leirintävälineet ja elintarvikkeita. Navigaattoriin on myös merkitty reitillä olevat riskitekijät.
”Tuossa on Taka-Karpatia ja tarkastuspiste, joka kannattaa kiertää”, Dmytro näyttää kuvaruudulta.
”Täytyy vain odottaa parempia kelejä, että pääsemme matkaan”.
Ruotsin Television haastattelussa Dmytro avaa lähtönsä syitä.
”Päätin lähteä (ulkomaille) koska sotaa käydään jo viidettä vuotta. Kukaan ei tiedä, miten ja milloin se päättyy. Minulla on kavereita, jotka ovat olleet rintamalla. Eräät ovat kaatuneet. Toiset menettäneet käden tai jalan ja Ukrainalta saatu tuki heille on ollut riittämätöntä. Ja nyt puhutaan miehistä, jotka ovat uhranneet raajansa ja vammautuneet”, Dmytro pohtii.
”Mitä vastaat niille, jotka sanovat sinua petturiksi, lähtiessäsi maasta ja kieltäytyessä sotimasta?” Ruotsin Television toimittaja haastaa Dmytroa.
”Kaikki haluavat elää”, Dmytro vastaa. ”Maa-alueet ovat yksi asia, mutta mikään maa-alue ei ole ihmishengen arvoinen. Ihmisten tulee saada asua maansa ulkopuolella, jos haluavat”.
Romanian pelastuspalvelun Karpaattien vuorilta henkitoreissaan pelastama Vasyl on sävyisämpi.
”Mitä tulee Ukrainan puolustamiseen, en vielä ole siihen valmis”, Vasyl kertoo romanialaisessa sairaalassa. ”Haluan elää vielä vähän. Jos olisin vanhempi, lähtisin sotaan. Olen vielä nuori ja haluan elää edes vähän pitempään”.
Lue myös:
Kuvituskuva: VS/Canva Pro
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Esa Paloniemi
Esa Paloniemi (s. 1971 Ruotsi) on poliittisesti, uskonnollisesti ja aatteellisesti sitoutumaton monialadiletantti ja indiekirjailija.