Pääkirjoitus 16.4.2024: Länsimaiden ylimitoitettu reaktio Iranin iskuun raottaa Lähi-idän mahdollista käsikirjoitusta
Länsijohtajien reaktiot Iranin iskuun näyttävät ylimitoitetuilta, koska Iranin toimet olivat rajattuja, YK:n peruskirjan 51. artiklan mukaisia ja täysin odotettavissa Israelin konsulaatti-iskun jälkeen.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Länsijohtajien reaktiot Iranin iskuun näyttävät ylimitoitetuilta, koska Iranin toimet olivat rajattuja, YK:n peruskirjan 51. artiklan mukaisia ja täysin odotettavissa Israelin konsulaatti-iskun jälkeen.
Lähes kaikki länsimaat ovat kuin yhdestä suusta tuominneet Iranin toimet painavin sanankääntein.
Lännen selvästi ylimitoitettu, kollektiivinen reaktio Iranin iskuun on sikäli erikoinen, että Iranin toimet olivat rajatut ja myös täysin odotettavissa Israelin Iranin konsulaattiin Syyrian damaskoksessa huhtikuun alussa kohdistaman iskun seurauksena.
Isku suurlähetystöön tai konsulaattiin katsotaan iskuksi valtion alueelle. Se antaa YK:n peruskirjan 51. artiklan mukaan Iranille oikeuden itsepuolustukseen. Sääntöihin perustuvan järjestyksen puolesta paasaavista länsijohtajista ei kukaan ole tuomioita julistaessaan muistuttanut näistä säännöistä, joten muistutetaan seuraavassa:
”Mikään tässä peruskirjassa ei heikennä luontaista oikeutta henkilökohtaiseen tai kollektiiviseen itsepuolustukseen, jos Yhdistyneiden Kansakuntien jäsentä vastaan tapahtuu aseellinen hyökkäys, ennen kuin turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi”, sanoo YK:n peruskirjan artikla 51.
Iran toimi käytännössä täsmälleen samoin, kuin vaikkapa Yhdysvalloilta voisi odottaa vastaavassa tilanteessa, jos sen konsulaattiin kohdistuisi hyökkäys.
Itse asiassa Britannian ulkoministeri David Cameron sanoi Sky Newsin haastattelussa, että jos hänen maansa konsulaatti pommitettaisiin maan tasalle, Britannia ”ryhtyisi erittäin voimakkaisiin toimiin”.
Kun maailma muuttuu, eikä Yhdysvallat ole enää suvereeni hegemoni ja maailmanpoliisi, alkaa maailmasta löytyä myös muita maita, jotka eivät suostukaan vain alistumaan, kun niitä vastaan hyökätään.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Läntinen maailma on näyttänyt ”hyväksyttävät” toimintatavat ”sääntöpohjaisella järjestyksellään”. Se on tavannut tarkoittaa, että sääntöjä tulkitaan omaksi ja liittolaisten eduksi aivan miten tahdotaan.
Tämän toimintatavan hintaa maksetaan voimasuhteiden muuttuessa, kun muitakin sääntöjä haluamallaan tavalla tulkitsevia ilmaantuu geopolitiikan pelikentille.
Yhdysvaltojen vastaavia toimia ei ole lännessä nähty vaivaa tuomita, vaan amerikkalaisille on aina katsottu olevan oikeus ”itsepuolustukseen” aina maapallon toisella puolella asti, kaukana kotoa.
Jopa Israelin palestiinalaisiin siviileihin kohdistamaa, ICJ:n mukaan ”todennäköistä kansanmurhaa” Gazassa perustellaan häpeilemättömästi Israelin oikeudella itsepuolustukseen, mutta samaa sääntökirjaa YK:ssa lukeva Iran ei saisi tehdä mitään, kun sen konsulaattiin hyökätään?
Länsijohtajien ylimitoitettu reaktio Iranin itsepuolustuksellisiin toimiin raottaa osaltaan länsijohtajien pelikirjaa. Käsikirjoituksen taustalla saattaa vaikuttaa Ukrainan sota.
Iran mahdollisesti houkuteltiin kostoiskuunsa, ja jyrkkien tuomioiden saattelemana Israel saa käytännössä vihreän valon tehdä lännen likaisen työn ja tuhota koston kierrettä jatkamalla Iranin asetehtaat, joista toimitetaan materiaaleja Venäjälle muun muassa Ukrainassa käytettäväksi.
”Hyökkäykset eivät olleet yllätys muodon tai ajoituksen suhteen: ne näyttävät koordinoidun Bidenin hallinnon kanssa etukäteen, mikä antoi Yhdysvalloille/liittolaisille runsaasti aikaa käyttää lisäresursseja täydentämään Israelin omaa puolustusta ja torjumaan suurin osa hyökkäyksistä”, kirjoittaa Institute for Peace & Diplomacyn tutkimusjohtaja ja MCC Brysselin vanhempi tutkija Arta Moeini viestipalvelu X:ssä.
Iran onnistui silti osumaan Negevin autiomaassa sijaitsevaan pariin lentotukikohtaan, jotka se oli erityisesti ottanut kohteekseen ja joiden väitettiin olleen suoraan osallisena Iranin konsulaatin pommituksissa. Moeinin mukaan tämä on liian tarkkaa ollakseen sattumaa.
Venäjä ei luonnollisesti tuominnut tuoretta BRICS-kumppaniaan Irania iskuista, mutta kulissien takana Kremlissä ei välttämättä aplodeerattu Iranin toimille aivan niin innokkaasti, kuin monet lännessä kuvittelevat.
Se, kenen laariin eskalaation ja koston kierre Lähi-idässä viime kädessä sataa, ei kuitenkaan ole yksinkertainen kysymys.
Läntisen maailman johtajat vaikuttavat katselevan maailmaa edelleen läntisen arroganssin linssin läpi, mikä estää heitä näkemästä sen, minkä muu maailma jo näkee. Tähän ei pitäisi enää olla varaa.
Iran saatettiin houkutella ansaan, jonka seurauksena sen aseteollisuus saattaa kärsiä iskun, joka kohdistuu osin myös Venäjään, mikä voi olla pieni voitto lännelle jollain aikavälillä.
Toisaalta se, että Iran todella toteutti kostoiskunsa Israeliin, on muulle maailmalle jälleen yksi signaali siitä, että ajat muuttuvat ja lännen pienen voiton hinta on tässä tapauksessa se, että länsi ja Yhdysvallat ei enää edes näytä vahvalta hegemonilta.
Viimeisetkin yksinapaisen maailmanjärjestyksen rippeet rapisevat.
Jos ja kun Iranin toimia peilataan lähimenneisyyden länsimaisiin sotilaallisiin väliintuloihin, joille on pitänyt nähdä oikeutus – vapaaehtoisesti tai vastentahtoisesti – sellainen on nähtävissä myös Iranille.
Maailma saattaa nähdä myös Iranin rajatun vastauksen Israelin konsulaatti-iskuun maltillisena, jopa järkevänä.
”Iranin päätös kostaa sen jälkeen, kun Israel pommitti konsulaattiaan ja tappoi kaksi iranilaista kenraalia, on tuskin todiste luontaisesta aggressiivisuudesta, varsinkin kun Teheran on toistuvasti ilmoittanut, ettei sillä ollut mitään halua laajentaa sotaa. Kosto toteutettiin tavalla, joka antoi Israelille huomattavan varoituksen ja näyttää olevan suunniteltu osoittamaan, että Teheran ei halunnut kärjistää tilannetta entisestään”, kirjoittaa Harvardin kansainvälisten suhteiden professori Stephen Walt.
Iran ei tiettävästi käyttänyt iskuunsa myöskään lähimainkaan parasta mahdollista kalustoaan, kuten parhaita ohjuksiaan.
Tämä puolestaan saa ne länsijohtajat, jotka nyt toimivat ja tuomitsevat ikään kuin Iranin vastaus olisi suhteeton tai provosoimaton, kuulostamaan parhaimmillaan valehtelijoilta ja pahimmillaan harhaisilta hulluilta.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Kirjoittajan tuoreimmat
VS Premium4.7.2026Turkki vaikeuttaa Israelin, Kyproksen ja Kreikan merikaapelihanketta
Ulkomaat2.7.2026NATO:ssa repeämä Ukrainan tuesta – Italia jarruttaa sitoutumista vuoteen 2027
VS Premium1.7.2026Meteorologi Euroopan poikkeuksellisesta helleaallosta: ”Ei liity mitenkään ilmastonmuutokseen”
Pääkirjoitus1.7.2026Pääkirjoitus 1.7.2026: Rikosoikeus ei saa muuttua mielipiteiden vartijaksi
Uskoisin että Iran on satsannut myös ilmapuolustukseen eli ei sen asetehtaita ihan niin vaan tuhota.
Aivan varmasti. Ne on aina tiennyt, että ennemmin tai myöhemmin usa, suuri saatana tai sen käskyttäjä itse, sionisti eliitti, iskee heidän kimppuun.
Irak… libya jne… mutta he ovat valmiimpia kuin luullaankaan
Uudessa Napolitano/Ritter -lähetyksessä väitetään että Iranin tarkoitus – tällä kertaa – tappaa mahdollisimman VÄHÄN israelilaisia. Mutta todistaa pointtinsa, maailmanjärjestys on muuttumassa.
Vähän off topic: Netanjahun vahtivuorolla Israelista tehtiin Pfizerin mallioppilas ellei koekenttä. Siellä asuu pitkämuistista väkeä, mikähän lienee Netanjahun status juutalaisessa historiankirjoituksessa? Tätä luulisi ainakin yhden miehen miettivän.
Kannattaa lukea.
https://markkusiira.com/2024/04/15/iranin-vastaisku/