Nato perui vuoden 2027 huippukokouksen – kulissien takana kytee vakavia erimielisyyksiä
Sotilasliiton yhtenäisyys rakoilee ja kokouksia vähennetään. Pääsihteeri Mark Rutte vähättelee muutoksen merkitystä.
Nato ei järjestä vuodelle 2027 suunniteltua huippukokoustaan Albaniassa. Sotilasliitto vähentää samalla muitakin korkean tason tapaamisiaan tilanteessa, jossa jäsenmaiden väliset jännitteet ovat kasvaneet puolustusmenojen, Iranin ja Ukrainan sodan vuoksi.
Albanian pääministeri Edi Rama vahvisti uutistoimisto Associated Pressille, ettei seuraavan huippukokouksen ajankohdasta ole vielä päästy yhteisymmärrykseen. Hänen mukaansa kokousta ei kuitenkaan järjestetä vuonna 2027.
”Jos huippukokous järjestetään vuonna 2028, se pidetään Tiranassa”, Rama totesi.
Naton pääsihteeri Mark Rutte pyrki vähättelemään muutoksen merkitystä.
”Olemme joustavia huippukokousten suhteen. Järjestämme niitä silloin, kun siihen on tarvetta”, Rutte sanoi Associated Pressille.
Muutokset eivät koske pelkästään valtioiden ja hallitusten johtajien tapaamisia. Nato supistaa myös puolustus- ja ulkoministeriensä kokouksia.
Puolustusministerit ovat perinteisesti kokoontuneet lokakuussa, mutta tänä vuonna tapaamista ei järjestetty. Vastaavaa kokousta ei ole suunniteltu myöskään lokakuulle 2027.
Ulkoministerit puolestaan kokoontuvat ensi vuonna vain kerran aikaisemman kahden tapaamisen sijaan. Naton mukaan muutokset liittyvät liittokunnan toiminnan uudelleenjärjestelyihin.
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth ja ulkoministeri Marco Rubio ovat jo jättäneet osallistumatta joihinkin Naton kokouksiin tai poistuneet niistä ennen neuvottelujen päättymistä.
Hegseth on myös käyttänyt puolustusministerien tapaamisia arvostellakseen voimakkaasti eurooppalaisia liittolaisia ja Kanadaa.
Albania valittiin vuoden 2027 huippukokouksen isäntämaaksi jo vuonna 2025. Maan nimi kuitenkin poistettiin heinäkuussa järjestetyn huippukokouksen loppujulistuksesta.
Taustalla on joidenkin jäsenmaiden tyytymättömyys Albanian puolustusmenoihin. Osa liittolaisista on vastustanut merkittävän huippukokouksen järjestämistä maassa, jonka ei katsota panostavan riittävästi puolustukseensa.
Albanian puolustusmenojen arvioidaan olevan tänä vuonna 2,15 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Naton tavoitteena on, että kaikki 32 jäsenmaata käyttäisivät vuoteen 2035 mennessä vähintään 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan varsinaisiin puolustusmenoihin ja lisäksi 1,5 prosenttia puolustukseen liittyvään infrastruktuuriin ja muihin turvallisuusmenoihin.
Albania ei kuitenkaan kuulu liittokunnan vähiten puolustukseen rahaa käyttäviin maihin. Esimerkiksi Espanjan, Belgian ja Slovenian puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on pienempi.
Huippukokousten järjestäminen merkitsee isäntämaille myös huomattavia kustannuksia.
Tämänvuotista huippukokousta isännöinyt Turkki toteutti Ankarassa laajoja turvallisuusjärjestelyjä. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan järjesti johtajien virallisen illallisen presidentin palatsialueella, ja kokousta varten kunnostettiin sotilaslentokenttä.
Turvallisuusjärjestelyihin osallistui kymmeniätuhansia työntekijöitä. Osa pääkaupungista suljettiin liikenteeltä ja valtionhallinnon työntekijöille myönnettiin viikon vapaa, mikäli heidän läsnäolonsa työpaikalla ei ollut välttämätöntä.
”Merkittäviä turvallisuusjärjestelyjä tarvitaan aina”, Rutte perusteli Associated Pressille.
Pääsihteerin mukaan 32 jäsenmaan sekä kumppanivaltioiden, kuten Japanin, Etelä-Korean, Australian ja Uuden-Seelannin, johtajien kokoaminen samaan paikkaan on kallis operaatio.
Alankomaat käytti vuoden 2025 Haagin huippukokouksen valmisteluihin kokonaisen vuoden ja noin 100 miljoonaa dollaria.
Kun Ruttelta kysyttiin, ovatko tällaiset ponnistelut ja kustannukset perusteltuja, hän vastasi yksiselitteisesti myöntävästi.
Kokousjärjestelyjen lisäksi Natoa rasittavat kuitenkin jäsenmaiden väliset poliittiset ristiriidat.
Ankarassa järjestettyä huippukokousta varjostivat erityisesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaatimukset ja kiistat liittolaisten kesken.
Trump nosti jälleen esille pyrkimyksensä saada Tanskaan kuuluva itsehallinnollinen Grönlanti Yhdysvaltain hallintaan. Vaatimus aiheutti jännitteitä, sillä Tanska kuuluu Yhdysvaltain tavoin Natoon.
Yhdysvaltain presidentti vaati liittolaisiltaan myös uskollisuutta ja arvosteli Natoa siitä, ettei sotilasliitto ollut tukenut Yhdysvaltain sotilaallisia toimia Irania vastaan.
Naton huippukokousten tarkoituksena on perinteisesti ollut osoittaa jäsenmaiden yhtenäisyyttä ja yhteistä puolustustahtoa. Ankarassa poliittiset erimielisyydet nousivat kuitenkin näkyvästi esille jo ennen varsinaisten neuvottelujen alkamista.
Rutte pyrki vakuuttamaan Trumpin eurooppalaisten liittolaisten sitoutumisesta yhteiseen puolustukseen järjestämällä huippukokouksen yhteydessä laajan puolustusteollisuuden esittelyn.
Vuoden 2027 huippukokouksen peruuntuminen ja ministeritapaamisten vähentäminen merkitsevät joka tapauksessa muutosta Naton toimintatapoihin aikana, jolloin liittokunnan sisäiset erimielisyydet ovat nousseet poikkeuksellisen näkyviksi.
Naton huippukokouksilla on ollut myös kauaskantoisia geopoliittisia seurauksia. Erityisesti Bukarestissa vuonna 2008 järjestettyä huippukokousta on pidetty yhtenä Ukrainan ja Venäjän välisten jännitteiden merkittävistä käännekohdista. Kokouksessa Nato ilmoitti Ukrainan ja Georgian tulevan aikanaan sotilasliiton jäseniksi, mutta jätti jäsenyyden aikataulun avoimeksi. Venäjä tulkitsi päätöksen uhkaksi omalle turvallisuudelleen, ja useat kansainvälisen politiikan tutkijat ovat myöhemmin pitäneet Bukarestin linjausta yhtenä tekijänä Ukrainan ympärille kehittyneessä turvallisuuspoliittisessa vastakkainasettelussa.
Avaa artikkelin lisäsisältö ja lähdeaineisto tilaamalla VS Premium.

