Iranin ohjukset voivat yltää Helsinkiin asti – Suomen linja jännitteisessä maailmassa todelliseen puntariin
Iranin yritys iskeä Diego Garciaan nostaa esiin kysymyksen: miten pitkälle Suomen kannattaa sitoutua Yhdysvaltojen ja Israelin rinnalle?
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Iranin kerrotaan laukaisseen kaksi keskipitkän kantaman ballistista ohjusta kohti Yhdysvaltojen ja Britannian tukikohtaa Diego Garciassa Intian valtamerellä. Vaikka toinen ohjus epäonnistui ja toinen saatettiin torjua, jo pelkkä yritys merkitsee tilanteen kiristymistä. Iran on kuitenkin kiistänyt osallisuutensa iskuyritykseen.
Diego Garcia sijaitsee noin 4 000 kilometrin päässä Iranista, vaikka maa on ilmoittanut ohjustensa enimmäiskantamaksi 2 000 kilometriä. Jos iskuyritys todella tehtiin näin pitkälle, se viittaisi Iranin julkisuudelta piilossa oleviin kykyihin.
Tapaus lisää epävarmuutta Iranin todellisesta iskukyvystä ja vaikeuttaa Yhdysvaltojen ja Britannian puolustussuunnittelua. Samalla se voi pakottaa Persianlahden maat ja Israelin arvioimaan uudelleen ohjuspuolustustaan.
Diego Garcia on keskeinen tukikohta Yhdysvaltojen sotilaalliselle toiminnalle ja sen uhkaaminen laajentaa konfliktin painopistettä Lähi-idästä Intian valtamerelle. Iranin viesti on, ettei mikään Yhdysvaltojen tukikohta ole liian kaukana.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Tekninen lopputulos on toissijainen verrattuna poliittiseen vaikutukseen. Jo yritys pakotti Yhdysvallat käyttämään kehittyneitä torjuntajärjestelmiä ja osoitti, että Iran pystyy haastamaan olemassa olevan ohjuspuolustuksen.
Iranin mahdollinen pidemmän kantaman ohjuskyky herättää huolta myös Euroopassa. Jos Iran pystyy iskemään jopa 4 000 kilometrin etäisyydelle, se tarkoittaisi, että myös Helsinki olisi periaatteessa sen ulottuvilla. Tämä lisää Euroopassa keskustelua siitä, millaisia riskejä mahdollinen vastakkainasettelu Iranin kanssa sisältäisi ja miten pitkälle poliittista ja sotilaallista painetta on järkevää viedä.
Suomi ei ole ainakaan toistaiseksi lähettämässä kalustoa tai osallistumassa sotatoimiin Persianlahdella, vaikka ulkopoliittinen johto onkin ilmoittanut olevansa mukana julkilausumassa, jossa ilmaistaan valmius tukea pyrkimyksiä turvallisen kauttakulun mahdollistamiseksi Hormuzinsalmessa.
Mikäli Yhdysvaltain presidentti Donald Trump jatkaa painostustaan Nato-maita kohtaan Hormuzinsalmelle luomansa umpisolmun ratkaisemiseksi, Suomessa voi vielä tulla presidentti Urho Kekkosen puolueettomuuspolitiikan linjaa toden teolla ikävä.
Kuvituskuva luotu: https://www.mapdevelopers.com/draw-circle-tool.php
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Lue seuraavaksi
Ulkomaat19.5.2026“Venäläistä propagandaa” – kunnes USA myönsi biolaboratoriot
Ulkomaat18.5.2026Tilintarkastajat: EU:n miljardielvytyksen rahankäyttöä ei pystytä seuraamaan
VS Premium17.5.2026EU:n vihreän siirtymän lempilapsi oli kupla – Northvolt-kirja paljastaa petosepäilyt
Ulkomaat16.5.2026Nato-johtajalta älytön Ukraina-esitys – lasku nousisi jättimäiseksi
Minä toivon että sieltä lähetettäisiin pari ohjusta Helsinkiin. Sen jälkeen meidän apinamme (lue politikkomme) ajattelisivat sota-kiimaisen kansan kanssa asioista eri tavalla kuin nyt. Konkretia on ainoa asia jota uskotaan tässä sini-puna-vihreä itsepetoksessa.
Saattoi olla usraelin false flag. Jos kerran Iran kiistää osallisuutensa.
Tämän spekuloinnin ohittaminen sikäli ymmärrettävää etteivät muutaman sadan kilometrin päässä Helsingistä olevat ohjuksetkaan pelota. Tai edes kiinnosta? Siis Suomen heikkotasoista eliittiä.