EU kiirehtii jättibudjettiaan ennen vaaleja, joissa EU-kriitikot haastavat vallan – Suomen maksuihin jopa 7,4 miljardin lisäys
EU kiirehtii jättibudjettiaan ennen vaalivuotta. Marine Le Pen syyttää unionia demokratian kiertämisestä – samalla Suomen EU-maksut uhkaavat kasvaa miljardeilla.
Euroopan unionissa pyritään kiirehtimään seuraavaa monivuotista budjettia vuoden 2026 loppuun mennessä. Kiirettä lisää vuoden 2027 poikkeuksellisen raskas vaalikalenteri, joka voi muuttaa useiden suurten jäsenmaiden suhtautumista EU rahankäyttöön.
Erityisesti katseet kohdistuvat Ranskaan, jossa presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään huhtikuussa 2027. EU-päättäjien keskuudessa huolta aiheuttaa mahdollisuus, että Rassemblement Nationalin Marine Le Pen nousee presidentiksi. EU-virkamiehet ja diplomaatit ovat kertoneet Politicolle Ranskan vaalien lisäävän painetta saada budjettisopu aikaan ennen vuodenvaihdetta.
Le Pen on luvannut presidentiksi noustessaan leikata Ranskan maksuosuutta EU:n budjetista voimakkaasti. Ranskan suunnanmuutoksella olisi huomattava merkitys, sillä seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä on päästävä jäsenmaiden kesken yksimielisyyteen.
EU-parlamentin budjettineuvotteluista vastaava Siegfried Mureșan on sanonut, että sopimuksen tekeminen vaikeutuisi huomattavasti vuonna 2027.
”Neljässä unionin viidestä suurimmasta jäsenmaasta järjestetään parlamentti- tai presidentinvaalit. Sopimukseen pääseminen tulee olemaan vaikeampaa, etenkin kun otetaan huomioon Eurooppa-vastaisen populismin nousu”, Mureșan sanoi.
Ranskan lisäksi vuonna 2027 vaalit järjestetään muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Puolassa. Näin neljä viidestä EU suurimmasta jäsenmaasta käy vaaleihin samaan aikaan, kun unionin pitäisi viimeistellä vuosien 2028–2034 rahoituskehystään.
Eräs budjettineuvotteluissa mukana oleva diplomaatti kuvasi aikataulun merkitystä Politicolle vielä suoremmin. Hänen mukaansa sopimus olisi ratkaisevan tärkeää saada aikaan tämän vuoden aikana, sillä jos sitä ei synny joulukuussa, helmikuu tai maaliskuu olisi jo liian lähellä Ranskan presidentinvaaleja.
Marine Le Pen tarttui tilanteeseen torstaina 24. syyskuuta julkaisemassaan viestissä ja syytti komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyeniä demokratian kiertämisestä.
”Ursula von der Leyen haluaa kiertää demokratiaa aikaistamalla Euroopan unionin monivuotisen budjetin äänestystä vuodella, koska hän tietää, että ensi vuonna neljä viidestä suurimmasta maasta, mukaan lukien Ranska, pitää uudet vaalit. Kaikkien pitäisi suuttua tästä”, Le Pen kirjoitti.
Eurooppa-neuvosto linjasi jo joulukuussa 2025, että sopimukseen tulisi päästä ennen vuoden 2026 loppua, jotta budjettiin liittyvä lainsäädäntö ehditään hyväksyä vuonna 2027 ja uusi rahoituskausi voi alkaa vuoden 2028 alussa.
Vuoden 2027 vaalit ovat entisestään lisänneet painetta saada ratkaisevat neuvottelut päätökseen ennen kuin eurokriittiset puolueet voivat vahvistaa asemaansa jäsenmaiden hallituksissa. Politicon haastattelemien diplomaattien ja EU-virkamiesten mukaan juuri tämä vaaliriski keskittää nyt päättäjien huomion vuoden 2026 loppuun.
Komission esitys vuosien 2028–2034 monivuotiseksi rahoituskehykseksi on kooltaan lähes kaksi biljoonaa euroa. Budjetista käydään samalla kovaa kiistaa jäsenmaiden välillä. Saksa, Suomi, Tanska, Alankomaat ja Itävalta ovat vaatineet komission esittämän menojen kasvun merkittävää pienentämistä.
Kyse ei myöskään ole vain Ranskasta. Vuoden 2027 vaalit voivat muuttaa samanaikaisesti useiden suurten jäsenmaiden poliittisia voimasuhteita ja sitä kautta niiden vaatimuksia EU:n budjetista. Mureșanin mukaan juuri tämän vuoksi vuoden 2026 loppua pidetään parhaana mahdollisuutena saavuttaa sopu ennen vaalivuotta.
Suomelle komission budjettiesitys merkitsisi toteutuessaan huomattavaa maksujen kasvua.
Suomen nykyinen maksuosuus EU budjetista on noin 1,7 prosenttia. Valtioneuvoston arvion mukaan Suomen EU-maksut ovat nykyisellä rahoituskehyskaudella yhteensä noin 17,8 miljardia euroa.
Komission esityksen mukaisella budjettitasolla Suomen maksut kasvaisivat seuraavalla seitsemän vuoden rahoituskaudella arviolta noin 4,4 miljardilla eurolla vuoden 2025 kiintein hinnoin. Käyvin hinnoin laskettuna lisäys Suomen valtiontaloudesta maksettaviin EU-maksuihin olisi noin 7,4 miljardia euroa.
Kuvituskuva: Santeri Viinamäki (CC BY-SA 4.0)
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
