Suomi mukana vaatimassa EU-rahaa maataloudesta aseisiin
Suomi on mukana vaatimassa EU-rahojen painopisteen siirtämistä maataloudesta muun muassa puolustukseen – pääministeri Petteri Orpo on allekirjoittanut kuuden maan yhteisen kirjeen.
Yle uutisoi tiistaina Suomen ja viiden muun EU-maan esittäneen unionille ”uhkavaatimuksen”, jossa maat vaativat satojen miljardien eurojen menoleikkauksia.
Financial Timesin uutisoiman yhteisen kirjeen sisältöön liittyy kuitenkin Suomen kannalta toinen merkittävä kysymys: Suomi on mukana vaatimassa EU:n rahankäytön painopisteen siirtämistä maataloudesta ja köyhempien alueiden tukemisesta muun muassa puolustukseen.
Seuraavassa EU-budjetissa tulisi kuuden maan mukaan käyttää nykyistä suurempi osuus varoista puolustukseen, kilpailukykyyn ja innovaatioihin samalla, kun perinteisten maatalous- ja aluetukien osuutta pienennettäisiin.
Vaatimuksen ovat esittäneet Saksa, Alankomaat, Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Suomi. Maiden johtajat ovat allekirjoittaneet yhteisen kirjeen, jonka Financial Times on saanut nähtäväkseen.
”Kuusi johtajaa haluavat siirtää varoja puolustukseen ja innovatiivisille yrityksille kasvavien taloudellisten ja turvallisuushaasteiden huomioimiseksi samalla, kun maanviljelijöiden ja köyhempien alueiden rahoitusta vähennetään.”
Financial Times, 29.9.2026
”EU:n budjetti tarvitsee perusteellisen uudistuksen. Meidän on tehtävä valintoja”, kirjeessä todetaan Financial Timesin mukaan.
Puheet EU:n budjetin leikkaamisesta ovat myös sikäli harhaanjohtavia, että kyse on ei ole leikkauksista EU-budjetin nykyiseen tasoon, vaan vastustuksesta vain pienelle osalle menolisäyksistä, joita EU:n jättimäisesti kasvavaan budjettiin on esitetty. Kuusi maata vaatii samalla muutosta siihen, mihin unionin rahat käytetään.
Suomen puolesta kuuden maan yhteisen asiakirjan on allekirjoittanut pääministeri Petteri Orpo (kok.).
Orpo on sittemmin arvostellut Financial Timesin uutisoinnista Suomessa tehtyä tulkintaa. Hänen kritiikkinsä on kohdistunut erityisesti väitteeseen, jonka mukaan Suomi olisi esittänyt EU:lle ”uhkavaatimuksen”.
Orpon mukaan Suomi ei ole uhannut estää EU:n tulevan monivuotisen budjetin hyväksymistä, vaikka kuuden maan yhteisessä kirjeessä esitetään vaatimuksia budjetin koosta ja rahankäytön painopisteistä.
Kiista uhkavaatimuksesta on siten eri kysymys kuin kirjeen varsinainen sisältö. Se, ettei Suomi Orpon mukaan ole esittänyt uhkavaatimusta, ei itsessään muuta sitä, mitä Suomen pääministerin allekirjoittamassa yhteisessä kirjeessä esitetään EU:n tulevan budjetin koosta ja varojen uudelleenkohdentamisesta.
Kommentti:
Sen kerran, kun Suomessa ehdittiin tulkita hallituksen olevan EU:n suuntaan tiukkana ja jopa esittävän uhkavaatimuksen, pääministeri kiirehti oikaisemaan tulkinnan väärinkäsityksenä: mistään uhkavaatimuksesta ei hänen mukaansa ollutkaan kyse.
On se EU näköjään Suomelle edelleen kyseenalaistamaton toteemi, jonka suuntaan ei sovi näyttää liian tiukalta edes vahingossa.
Kuvituskuva: © Anne Sjöholm, valtioneuvoston kanslia (CC BY 2.0)
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
