13 EU-maata vaatii Brysselin norminpurkutalkoita – kokoomuksen ja perussuomalaisten Suomi ei mukana
Aloite kuulostaa kokoomuksen norminpurulta ja perussuomalaisten EU-kritiikiltä. Silti Suomi puuttuu 13 EU-maan muodostamasta rintamasta.
Kolmetoista EU-maata vaatii unionilta laajaa byrokratian ja sääntelyn purkamista. Suomi ei ole mukana aloitteessa, vaikka pääministeripuolue kokoomus on vuosien ajan puhunut norminpurun puolesta ja perussuomalaiset on profiloitunut EU-kriittisenä puolueena.
Itävallan johtamassa aloitteessa ovat mukana Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Puola, Portugali, Slovenia ja Slovakia.
Maat vaativat yhteisessä epävirallisessa asiakirjassaan eli niin sanotussa non-paperissa EU:n lainsäädännön ”perusteellista suursiivousta”. Tarkoituksena olisi käydä eri politiikanalojen sääntelyä läpi ja arvioida järjestelmällisesti, ovatko nykyiset säännöt edelleen tarpeellisia.
”EU-lainsäädäntö ei saa olla itsetarkoitus”, aloitteessa todetaan.
Suomen puuttuminen joukosta on huomionarvoista hallituspuolueiden aikaisempien linjausten vuoksi. Kokoomus on pitkään puhunut norminpurusta ja ylisääntelyn vähentämisestä. Puolue on muun muassa muistuttanut Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuosien 2015–2019 ”norminpurkutalkoista”, joiden tavoitteena oli vähentää kansalaisten ja yritysten hallinnollista taakkaa. Kokoomus on myös arvostellut EU:ssa ja Suomessa syntyvän sääntelyn määrää ja vaatinut normien purkamista kilpailun tieltä.
Perussuomalaiset puolestaan on vuosien ajan profiloitunut Suomen EU-kriittisenä puolueena. Puheenjohtaja Riikka Purra on arvostellut unionista tulevaa lainsäädäntöä ja katsonut EU:n pyrkivän saamaan määräysvaltaa aloilla, jotka eivät puolueen näkemyksen mukaan sille kuulu. Puolue on korostanut kansallista päätöksentekoa ja vaatinut unionia keskittymään erityisesti yhteismarkkinoihin.
Tästä huolimatta kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama Suomi ei kuulu nyt muodostettuun 13 jäsenmaan ryhmään, joka vaatii juuri EU-sääntelyn vähentämistä ja päätöksenteon palauttamista jäsenvaltioille silloin, kun ongelmat voidaan ratkaista kansallisesti.
Maiden mukaan uuden sääntelyn käyttöönotossa pitäisi noudattaa nykyistä suurempaa pidättyvyyttä, jotta ylisääntelyä ja uusia hallinnollisia rasitteita voitaisiin välttää.
Erityisesti yritysten taakkaa halutaan keventää. Ennen uusien merkittävien raportointi- tai muiden velvoitteiden säätämistä pitäisi tarkastella samalla alalla jo voimassa olevia vaatimuksia.
Nykyisiä velvoitteita pitäisi aloitteen mukaan voida yhdistää, yksinkertaistaa tai poistaa ennen uusien lisäämistä.
Kolmentoista maan vaatimus menee osin pidemmälle kuin Euroopan komission nykyiset suunnitelmat. Komissio on jo pyrkinyt keventämään sääntelyä niin sanotuilla omnibus-paketeilla muun muassa tekoälyä ja ilmastovelvoitteita koskevissa kysymyksissä.
Aloitteessa vaaditaan lisäksi, että uusien EU-lakien vaikutukset kilpailukykyyn arvioitaisiin järjestelmällisesti. Brysselin pitäisi säätää uusia sääntöjä vain silloin, kun jäsenvaltiot eivät pysty riittävällä tavalla ratkaisemaan ongelmaa itse.
Myös voimassa olevia lakeja halutaan tarkastella säännöllisesti. Uusiin säädöksiin pitäisi sisällyttää tarkistuslauseke, jonka perusteella viimeistään viiden vuoden kuluttua arvioitaisiin, onko lainsäädäntö saavuttanut tavoitteensa.
Maat ehdottavat myös ”Euroopan toimeenpanon ja konsolidoinnin vuotta”. Sen aikana painopiste olisi uusien sääntöjen sijaan nykyisen lainsäädännön toimeenpanossa, yksinkertaistamisessa ja keskenään ristiriitaisten velvoitteiden poistamisessa.
Aloitteen taustalla on huoli siitä, että jatkuvasti kasvava sääntelytaakka heikentää investointeja, innovaatioita ja Euroopan kilpailukykyä.
Kolmentoista maan mukaan kasvava monimutkaisuus voi samalla heikentää EU:n sisämarkkinoiden houkuttelevuutta yritysten ja investointien sijaintipaikkana sekä unionin oman toiminnan tehokkuutta ja hyväksyttävyyttä.
Kuvituskuva: PXhere (CC0)
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
