EU sallii kevyen geenimanipulaation ilman GMO-merkintöjä

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

Euroopan parlamentti on 17. kesäkuuta hyväksynyt uuden asetuksen, joka keventää uusilla genomitekniikoilla (NGT) tuotettujen kasvien sääntelyä.

Päätös on herättänyt rajua vastustusta luomualalla, ympäristöjärjestöissä ja kuluttajajärjestöissä, jotka varoittavat avoimuuden murentumisesta ja siemenmarkkinoiden vallan keskittymisestä entistä harvempien käsiin.

Virallisesti asetuksen tavoitteena on kehittää ilmastonmuutosta, tuholaisia ja kasvitauteja paremmin kestäviä lajikkeita sekä vähentää torjunta-aineiden tarvetta. Vastustajien mukaan kyseessä on kuitenkin paljon enemmän kuin tekninen uudistus.

Kriitikot syyttävät EU:ta siitä, että geenieditoitujen kasvien valvontaa puretaan samalla, kun kuluttajien oikeus tietää ruokansa alkuperästä heikkenee. Erityisen kiistanalaisena pidetään sitä, että osa NGT-kasveista voi jatkossa päästä markkinoille lähes tavanomaisten kasvilajikkeiden asemassa.

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

Euroopan luomualan kattojärjestö IFOAM Organics Europe kutsui päätöstä suoraksi takapakiksi biosuojelulle, läpinäkyvyydelle ja valinnanvapaudelle. Järjestön mukaan luomutuotanto säilyy edelleen geenimuuntelusta ja NGT-tekniikoista vapaana, mutta muu elintarvikeketju voi muuttua huomattavasti vaikeammin seurattavaksi.

IFOAMin puheenjohtaja Jan Plagge kyseenalaisti myös koko uudistuksen perustelut. Hänen mukaansa geenieditoinnin luvatut hyödyt perustuvat pitkälti spekulaatioihin, samalla kun liian vähän keskustellaan siitä, kuka teknologiaa hallitsee ja kuka siitä hyötyy.

Suurin huoli liittyy nyt rinnakkaiseloon. Vaikka NGT-kasvit pysyvät kiellettyinä luomutuotannossa, alan toimijat pelkäävät, että puutteellinen jäljitettävyys ja merkintävaatimusten heikentyminen tekevät NGT-vapaiden tuotteiden tunnistamisesta yhä vaikeampaa.

Espanjan Friends of the Earth -järjestö syytti parlamenttia kuluttajien ja ruokasektorin suojan heikentämisestä. Järjestön mukaan poliitikot ovat asettaneet bioteknologiajättien voitot kansalaisten oikeuksien ja luonnonsuojelun edelle.

Kohun keskelle on noussut myös siemenpatenttien kysymys. Useat järjestöt varoittavat, että uusi sääntely voi avata oven entistä laajemmille patenteille, jotka koskevat siemeniä, geneettisiä ominaisuuksia ja DNA-sekvenssejä.

Monimuotoisuutta puolustava ARCHE NOAH kuvaili parlamentin päätöstä synkäksi päiväksi valinnanvapaudelle. Järjestön mukaan parlamentti epäonnistui torjumaan suuryritysten vaikutusvallan kasvua ja jätti eurooppalaiset viljelijät sekä pienet jalostajat entistä haavoittuvampaan asemaan.

Kriitikot eivät säästelleet sanojaan. Corporate Europe Observatory syytti asetuksen perustuvan virheellisiin lupauksiin kestävyydestä ja väitti, että suurin osa geenieditoiduista kasveista vapautetaan turvallisuustarkastuksista ilman riittävää tieteellistä perustaa.

Myös joukko italialaisia järjestöjä, mukaan lukien Greenpeace Italia, Slow Food Italia ja WWF Italia, tuomitsivat päätöksen. Niiden mukaan uusi sääntely uhkaa ruokasuvereniteettia, viljelijöiden oikeuksia ja kuluttajien mahdollisuuksia tehdä tietoisia valintoja.

Suomalaisista europarlamentaarikoista kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, vasemmistoliiton Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo sekä vihreiden Maria Ohisalo kannattivat esityksen hylkäämistä. Maaseudun puolestapuhujina Suomessa esiintyvät keskustan mepit tukivat asetuksen hyväksymistä. Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen äänesti hylkäysesityksen kohdalla tyhjää.

Vaikka asetus on nyt hyväksytty, kiista ei ole päättynyt. Seuraavaksi huomio kohdistuu siihen, miten sääntöjä käytännössä sovelletaan ja pystytäänkö luomutuotanto, elintarvikeketjun jäljitettävyys sekä kuluttajien tiedonsaantioikeus todella turvaamaan.

Monien kriitikoiden silmissä päätös merkitsee historiallista vallansiirtoa kansalaisilta ja pieniltä tuottajilta kohti bioteknologia- ja siemenjättejä. Kysymys kuuluu, onko kyse maatalouden tulevaisuudesta vai miljardiluokan liiketoiminnasta, jonka laskun maksavat lopulta viljelijät ja kuluttajat.

Erityisen irvokasta on se, että vuonna 2024 Euroopan parlamentti vaati GMO-asetusta, joka varmistaisi GMO-tuotteiden merkinnät ja lopettaisi siementen patentoinnin. Strasbourgissa 17. kesäkuuta parlamentin jäsenet kuitenkin hyväksyivät asetuksen, joka ei täytä heidän omia vaatimuksiaan.

Kuvituskuva: Chokniti Khongchum, Pexels.com

Tämä osio sisältää lisäsisältöä VS Premium -jäsenille.
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.