New York Times: Vance halusi julki myös Trumpia koskevat Epstein-tiedot
New York Timesin mukaan varapresidentti vaati kaikkien Epstein-asiakirjojen julkaisemista presidentin vastustuksesta huolimatta.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance vaati 17. heinäkuuta 2025 Valkoisen talon kriisikokouksessa, että Trumpin hallinto julkistaisi kaikki Jeffrey Epstein -asiakirjat mahdollisimman nopeasti, kertoo The New York Times laajaan haastattelu- ja asiakirja-aineistoon perustuvassa artikkelissaan.
Lehden mukaan Vance piti Epstein-kohua vakavana uhkana Trumpin MAGA-liikkeen yhtenäisyydelle. Hän katsoi, että kongressi pakottaisi hallinnon joka tapauksessa luovuttamaan aineiston, joten Valkoisen talon olisi parempi ehtiä ensin.
Vancen kerrotaan sanoneen Valkoisen talon tilannehuoneessa, että kyseessä oli “valtava ongelma”.
Hänen linjansa oli selvä: kaikki oikeusministeriön hallussa oleva aineisto pitäisi julkaista, myös sellainen, jossa mainittiin presidentti Donald Trump.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Vancen mukaan julkaisu osoittaisi avoimuutta ja veisi happea salaliittoteorioilta. Vaihtoehto olisi hänen mielestään ollut kuukausia jatkuva tihkuvuoto, jossa jokainen uusi tieto käynnistäisi epäilyjen ja raivon kierteen uudelleen.
NYT:n mukaan Vance ajoi jopa vahvistamattomien Trumpia koskevien väitteiden julkaisemista. Hän arvioi, että ne tulisivat joka tapauksessa julki.
“Minusta meidän pitäisi panna se ulos”, Vancen kerrotaan sanoneen eräästä Trumpia koskevasta kiusallisesta asiakirjakokonaisuudesta.
Presidentin lähipiirissä linja ei saanut yksimielistä tukea. Valkoisen talon kansliapäällikkö Susie Wilesin kerrotaan vastanneen nopeasti, ettei Trump todellisuudessa hyväksyisi tällaista julkaisua.
Artikkeli kuvaa Valkoisen talon ajautuneen kesällä 2025 poikkeukselliseen paniikkiin. Tilannehuoneessa pidettiin useita kokouksia, joissa Trumpin neuvonantajat yrittivät hillitä kohua, joka oli alkanut repiä presidentin omaa kannattajakuntaa.
Taustalla oli oikeusministeriön ja FBI:n muistio, jonka mukaan Epsteiniltä ei ollut löytynyt väitettyä “asiakaslistaa”. Sen oli tarkoitus lopettaa spekulaatiot, mutta vaikutus oli päinvastainen: osa MAGA-kannattajista koki sen petoksena.
Trump itse ei artikkelin mukaan halunnut avoimuutta. Hän halusi aiheen katoavan.
Helmikuussa 2026 Trump sanoi Valkoisessa talossa toimittajille, että Epstein-asiassa oli “paljon kysymyksiä”, mutta lisäsi: “Ei mitään minusta.”
NYT:n jutun keskeinen asetelma on juuri tässä ristiriidassa: Vance näki täyden julkistamisen poliittisesti väistämättömänä ja jopa hyödyllisenä, kun taas Trumpin lähipiiri pelkäsi, että avoin tietokanta nostaisi esiin vahvistamattomia mutta vahingollisia väitteitä presidentistä.
Lopulta kongressin paine kasvoi niin suureksi, että Epstein Files Transparency Act hyväksyttiin marraskuussa 2025. Trump allekirjoitti lain, vaikka NYT:n mukaan se pakotti julki juuri sellaista materiaalia, jonka pitämiseen poissa julkisuudesta hän oli käyttänyt suuren osan vuodesta.
Uutismedian siirtyminen nopeasti Yhdysvaltojen ja Israelin Iraniin kohdistuneen hyökkäyksen uutisointiin 28. helmikuuta 2026 hautasi vahvasti velloneen Epstein-kohun, mikä toteutti Trumpin toiveen aiheen katoamisesta. Epsteinin dokumentoidut yhteydet Israelin eliittiin, kuten ex-pääministeri Ehud Barakiin, ja hänen roolinsa mahdollisena agenttina viittaavat siihen, että sodan syttyminen luultavasti palveli myös Israelin intressejä hiljentämällä kohua.
Kuvituskuva: Gage Skidmore (CC BY-SA 4.0)
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Kirjoittanut
Kirjoittajan tuoreimmat
Ulkomaat17.6.2026New York Times: Vance halusi julki myös Trumpia koskevat Epstein-tiedot
Perspektiivi13.6.2026Venäjä voitti Kabulin ilman sotaa
VS Premium12.6.2026Trumpin vävy rakentaa miljardiluokan lomakeskusta Albaniaan – miksi Sazanista tuli geopoliittinen kiista?
Autot12.6.2026EU:n autopolitiikasta repivä riita – seitsemän maata vaatii tiukkaa päästölinjaa

Lataa sovellus