Ranskan eliittijoukot harjoittelevat Suomessa – operoivat samaa kokoluokkaa olevilla droneilla kuin Kouvolan tapauksessa

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

Ranskan vuoristojoukot – erityisesti Suomessa tällä hetkellä 9.-20. maaliskuuta järjestetyn Naton Cold Response 2026 -sotaharjoituksen jälkimainingeissa toukokuuhun saakka majaileva, italialaisilla joukoilla vahvistettu 27. vuoristoprikaati – ovat viime vuosina kehittäneet drone-osaamistaan nopeasti ja keskiöön on noussut uuden sukupolven kiinteäsiipinen drone, Rodeur 330.

Kyseessä ei ole perinteinen pienoiskopteri, vaan lennokkityyppinen drooni, joka on suunniteltu toimimaan vaikeissa olosuhteissa ja pitkien etäisyyksien päässä käyttäjästä. Ranska on luovuttanut kyseisiä droneja myös Ukrainalle tiedustelu tai kamikaze-käyttöön.

Rodeur 330 erottuu erityisesti pitkällä toiminta-ajallaan ja kantamallaan. Lennokin potkurikäyttöinen rakenne mahdollistaa jopa useiden tuntien lennon ja valmistajan mukaan kantama voi yltää satoihin kilometreihin. Kantomatkaksi luvattu noin 500 kilometriä ei kuitenkaan riitä iskujen tekemiseksi Ukrainasta esimerkiksi Venäjän Suomenlahden rannikolla sijaitseviin kohteisiin.

Pitkä kantomatka tekee siitä kuitenkin huomattavasti pidemmän kantaman järjestelmän kuin jalkaväen tavalliset tiedusteludronet, jotka toimivat tyypillisesti vain muutamien kilometrien säteellä.

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

Rodeur 330 sijoittuu kokoluokaltaan samaan luokkaan kuin Kouvolaan sunnuntaina väitetysti pudonnut Ukrainan käyttämä AN-196, mikä auttaa hahmottamaan sen fyysistä mittakaavaa. Molemmat ovat kiinteäsiipisiä, lennokkityyppisiä drooneja, joiden siipiväli on useiden metrien luokkaa ja runko selvästi suurempi kuin jalkaväen tavallisissa tiedusteludroneissa. Ulkonäöltään ne muistuttavatkin enemmän kevyttä UAV-konetta kuin perinteistä dronea, mikä tekee niiden tunnistamisesta maastossa hyvin erilaisen kokemuksen verrattuna yleisiin kopterityyppisiin laitteisiin.

Ranskan vuoristojoukot ovat testanneet tätä järjestelmää viimeksi alkuvuodesta Alpeilla, missä olosuhteet muistuttavat monin tavoin pohjoisen Euroopan maastoja. Harjoituksissa on keskitytty erityisesti siihen, miten droonia voidaan käyttää tiedusteluun, kohteiden paikantamiseen ja laajemman tilannekuvan muodostamiseen vaikeakulkuisessa ympäristössä. Pitkä lentoaika mahdollistaa laajojen alueiden valvonnan ilman, että joukkojen tarvitsee siirtyä itse riskialttiille alueille.

Drone-harjoittelu oli mukana myös Naton Cold Response 2026 -harjoituksessa, jonka taisteluja käytiin Rovajärvellä Keski-Lapissa. Yle uutiset kertoi, että osalla joukoista oli harjoituksessa myös hyökkäysdroneja, mutta ilman räjähdysainetta. Harjoituksessa mukana olleiden hyökkäysdroonien tyypistä ei ole tarkempaa tietoa.

Innovation is taking off at Cold Response 🚁

Drones are no longer just technology, they’re strategic tools reshaping how we monitor, protect, and manage our environments. 🛡️

At Exercise Cold Response, conducted as part of NATO’s enhanced Vigilance Activity Arctic Sentry, Allies… pic.twitter.com/cB8crfFlyo
— NATO Allied Joint Force Command Norfolk – JFCNF (@JFCNorfolk) March 13, 2026

Rodeur 330 käyttö voi liittyä myös moderniin tulenkäytön ohjaukseen. Drooni voi välittää reaaliaikaista kuvaa ja koordinaatteja, mikä tukee tykistön ja muiden asejärjestelmien käyttöä. Tämä yhdistelmä on noussut keskeiseksi osaksi nykyistä taistelutapaa, jossa tiedustelu ja tulenkäyttö kytkeytyvät tiiviisti yhteen.

Vaikka Rodeur 330 -järjestelmä voidaan luokitella loitering-munition-tyyppiseksi ratkaisuksi, eli ns. kamikaze-lennokiksi, sen rooli ei rajoitu pelkästään iskuun, vaan se toimii ennen kaikkea monikäyttöisenä tiedustelu- ja vaikutusvälineenä. Samankokoiset ja -rakenteiset droonit ovat yleistyneet myös muissa Euroopan armeijoissa, mikä kuvastaa laajempaa muutosta sotateknologiassa.

Ranskan vuoristojoukkojen harjoittelu tällaisilla järjestelmillä Alpeilla ja Suomessa Nato-harjoituksen yhteydessä osoittaa, kuinka nopeasti drone-teknologia on siirtynyt erikoisjärjestelmistä osaksi laajempaa joukkojen perusosaamista. Alpeilla tehty kehitystyö tarjoaa valmiuksia toimia myös muissa vaativissa ympäristöissä, joissa etäisyydet, maasto ja sää asettavat erityisiä vaatimuksia tiedustelulle ja johtamiselle.

Lue myös: