Yli puolet maahanmuuttajavaltaisten alueiden asukkaista haluaa pois Ruotsista
Ruotsin maahanmuuttajavaltaisilla alueilla moni kokee turvattomuutta; yli puolet on harkinnut muuttoa pois, syinä rikollisuus ja tyytymättömyys yhteiskunnan kehitykseen.
Ruotsia on jo vuosia vaivannut väkivalta ja järjestäytynyt rikollisuus. Maahan on myös muodostunut maahanmuuttajien omia rinnakkaisyhteiskuntia, joissa ei noudateta Ruotsin lakeja sekä tapoja, vaan kotimaasta mukana tulleita käytäntöjä.
Väkivalta, rikollisuus sekä rinnakkaisyhteiskunnat koskevat erityisesti maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä. Yli puolet alueiden asukkaista on joskus harkinnut muuttoa pois Ruotsista ja neljännes haluaa muuttaa pois nykyiseltä asuinalueelta.
Järvaveckan-säätiön tekemässä tutkimuksessa ”Sverigerapporten – Vägar till integration, politisk delaktighet och framtidro”, 44,3 prosenttia ilmoitti turvattomuuden sekä rikollisuuden syyksi harkita muuttoa pois Ruotsista ja tyytymättömyyden yhteiskunnan kehitykseen 42,1 prosenttia vastaajista.
”Kysytyt olivat yhtä mieltä siitä, että työ on kotoutumisen edellytys, mutta raportista käy myös ilmi, että ihmiset ovat eri mieltä siitä, miksi työtä ei löydy”, sanoo Järvaveckan-säätiön toimitusjohtaja sekä perustaja Ahmed Abdirahman.
Kyselyssä yli 53 prosenttia ilmoitti osaavansa ruotsin kieltä rajallisesti ja piti heikkoa kielitaitoa haittana kotoutumiselle.
Raportissa 37 prosenttia vastaajista sanoi työttömyyden syyksi verkostojen ja kontaktien puuttumisen. 36 prosenttia piti ulkomaalaista taustaa haittana työllistymiselle.
Maahanmuuttajat ovat poliittisesti aktiivisia: 65 prosenttia kertoi odottavansa tänä vuonna olevia Ruotsin eduskuntavaaleja. ”Hauraiden alueiden” ulkopuolella, kantaväestön asuttamilla seuduilla luku on 64 prosenttia.
Kuvituskuva: Jorchr/Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Esa Paloniemi
Esa Paloniemi (s. 1971 Ruotsi) on poliittisesti, uskonnollisesti ja aatteellisesti sitoutumaton monialadiletantti ja indiekirjailija.

