Guterres: YK:n turvallisuusneuvoston nykyinen kokoonpano ei enää vastaa maailman voimasuhteita
YK:n pääsihteerin mukaan maailman voimasuhteet ovat muuttuneet, mutta turvallisuusneuvoston rakenne heijastaa edelleen vanhaa maailmanjärjestystä.
YK:n pääsihteeri António Guterres arvioi maailman olevan siirtymässä yhä selvemmin kohti moninapaista järjestystä, jossa Yhdysvaltojen ja muiden perinteisten suurvaltojen kyky sanella tapahtumien kulkua on heikentynyt.
Guterres nostaa esiin Ukrainan sodan ja Irania vastaan käydyn sodan esimerkkeinä siitä, kuinka sotilaallisesti voimakkaatkaan valtiot eivät välttämättä pysty saavuttamaan tavoitteitaan nopeasti tai pakottamaan muita maita tahtoonsa.
”Suurvaltojen on aika ymmärtää valtansa rajat”, Guterres sanoi Financial Timesin haastattelussa.
Hänen mukaansa suurvaltojen mahdollisuudet käyttää sotilaallista voimaansa muiden valtioiden taivuttamiseksi ovat osoittautuneet useissa viime vuosien konflikteissa odotettua rajallisemmiksi.
Guterres viittasi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan vuonna 2022. Hänen mukaansa Moskova lähti sotaan siinä uskossa, että Ukraina voitaisiin kukistaa muutamassa päivässä. Sota on kuitenkin jatkunut jo vuosia.
Toisena esimerkkinä Guterres nosti Yhdysvaltojen ja Israelin helmikuussa aloittaman hyökkäyksen Iraniin. Hänen mukaansa myös siinä tavoiteltiin nopeaa ratkaisua, mutta puoli vuotta myöhemmin Iranin nykyinen johto on edelleen vallassa.
”Suurvaltojen on ymmärrettävä, että asiat ovat muuttuneet ja eri maiden painoarvo on muuttunut”, Guterres sanoo.
YK:n pääsihteerin mukaan kehitys kertoo kylmän sodan jälkeisen, pitkälti Yhdysvaltojen hallitseman maailmanjärjestyksen muuttumisesta moninapaisemmaksi. Kiinan rinnalla esimerkiksi Intian sekä vauraiden Persianlahden valtioiden vaikutusvalta on kasvanut.
Guterres katsoo, että myös kansainvälisten instituutioiden pitäisi muuttua vastaamaan uutta maailmanlaajuista voimasuhdetta. Muuten kasvava moninapaisuus voi hänen mukaansa johtaa lisääntyvään kilpailuun ja lopulta vastakkainasetteluun.
Varoittavana historiallisena esimerkkinä Guterres mainitsi Euroopan tilanteen ennen ensimmäistä maailmansotaa vuonna 1914. Maailmanjärjestys oli tuolloin moninapainen, mutta suurvaltojen välistä kilpailua hillitsevät kansainväliset instituutiot olivat heikkoja.
Erityisen tarpeellisena Guterres pitää YK:n turvallisuusneuvoston uudistamista. Nykyisin viidestä pysyvästä veto-oikeuden omaavasta jäsenestä kolme – Ranska, Britannia ja Venäjä – ovat eurooppalaisia valtioita. Guterres ei pidä tällaista rakennetta pitkällä aikavälillä kestävänä.
Guterres on perustellut näkemystään sillä, ettei Euroopan nykyinen painoarvo turvallisuusneuvostossa vastaa maailman tämänhetkisiä voimasuhteita. Hän on aiemminkin arvostellut sitä, että kolme viidestä pysyvästä jäsenestä on eurooppalaisia, samalla kun esimerkiksi Afrikalla ei ole yhtään pysyvää paikkaa. Guterres on vaatinut turvallisuusneuvoston uudistamista siten, että erityisesti Afrikan sekä muiden nykyisin aliedustettujen alueiden asema vahvistuisi.
Samalla Guterres myöntää YK:n vaikutusvallan heikentyneen. Turvallisuusneuvosto on suurvaltojen keskinäisten ristiriitojen vuoksi hänen mukaansa käytännössä halvaantunut, minkä seurauksena myös YK:n vaikutusvalta on supistunut dramaattisesti.
Guterres ei kuitenkaan pidä YK:ta tarpeettomana. Hänen mukaansa järjestön merkittävin saavutus sen perustamisen jälkeen on ollut se, ettei suurvaltojen välillä ole syttynyt suoraa sotaa.
Kuvituskuva: U.S. Mission, Eric Bridiers (CC BY-ND 2.0)
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
