EU:n ja Naton uusi painajainen: Turkki haastaa Kreikan merialueet

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

Turkki valmistautuu kirjaamaan niin sanotun Sininen kotimaa (mavi vatan) -strategiansa lakiin, mikä kiristäisi entisestään suhteita Kreikkaan ja EU:hun. Strategia kyseenalaistaa nykyiset merirajat Egeanmerellä ja Itäisellä Välimerellä sekä haastaa Kreikan oikeudet yli 150 saaren ympärillä oleviin merialueisiin.

Kiistan taustalla ovat alueen mahdolliset kaasu- ja öljyvarat sekä Turkissa ja Kreikassa lähestyvät vaalit, jotka lisäävät kansallismielistä painetta. Turkki vastustaa myös Kreikan oikeutta laajentaa aluevesiään 12 merimailiin YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti.

Kuvituskuvan kartassa vaaleansininen alue kuvaa Turkin tavoittelemaa vaikutus- ja merialuetta Mustallamerellä, Egeanmerellä ja Itäisellä Välimerellä. Keskeinen ajatus on, että Kreikan saarille – vaikka ne sijaitsevat aivan Turkin rannikon tuntumassa – ei pitäisi antaa täysiä talousvyöhykkeitä tai mannerjalustaoikeuksia. Tämä muuttaisi nykyistä merialueiden jakoa merkittävästi Turkin eduksi.

Brysselissä suunnitelma on herättänyt huolta erityisesti Euroopan energiaturvallisuuden vuoksi. Kreikkalainen europarlamentaarikko Nikolas Farantouris varoitti, että jos Turkki kiistää Kreikan talousvyöhykkeet, EU:n olisi harkittava pakotteita ja jopa keskinäisen puolustusavun käyttöönottoa.

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

Entinen kreikkalainen kansanedustaja Konstantinos Bogdanos on aiemmin arvostellut EU:n passiivista suhtautumista tilanteeseen. Hänen mukaansa Kreikka ei ole voinut käyttää täysimääräisesti merioikeussopimuksen sille antamia oikeuksia, koska Turkki on uhannut sotilaallisilla toimilla, mikäli Ateena laajentaisi aluevesiään. Bogdanosin mukaan Euroopan reaktio Turkin uhkauksiin on ollut käytännössä hiljaisuus.

Kiista on paljastanut myös EU:n sisäiset erimielisyydet suhteessa Turkkiin. Osa jäsenmaista pitää Turkkia tärkeänä Nato-liittolaisena ja talouskumppanina, kun taas Kreikassa pelätään turvallisuusuhkien jäävän taloudellisten intressien varjoon. Espanjan ja Belgian myönteiset kannat Turkki-yhteistyöhön ovat herättäneet huolta Ateenassa, kun taas Ranskaa pidetään Kreikan luotettavimpana tukijana.

Tilannetta mutkistavat myös Lähi-idän jännitteet. Kreikan ja Israelin tiivis yhteistyö ärsyttää Turkkia, joka syyttää Israelia Gazan toimista ja vastustaa Kreikan, Kyproksen ja Israelin muodostamaa alueellista liittoumaa.

Jännitteet ovat näkyneet myös sotilaallisella tasolla. Kreikka päätti toukokuussa siirtää Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiään itärajan suuntaan Turkin läheisyyteen, mikä herätti levottomuutta Ankarassa. Järjestelmät oli aiemmin sijoitettu suojaamaan mahdollisilta Iranin ohjus- ja drooniuhilta sekä osin myös Bulgarian Nato-ilmatilaa. Turkki arvosteli sijoituksia vedoten Itäisen Egeanmeren saarten demilitarisointia koskeviin sopimuksiin, mutta Ateena torjui protestit perusteettomina.

Tilanne paljastaa myös Naton sisäisen ristiriidan: kaksi sotilasliiton jäsenmaata kiistelee avoimesti merialueista ja energiavaroista samalla, kun liitto yrittää esiintyä yhtenäisenä Venäjän ja Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa vastaan.

Seuraava merkittävä hetki nähdään heinäkuun Nato-huippukokouksessa Ankarassa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, vieraileeko Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ennen kokousta myös Ateenassa.

Taustalla näkyy laajempi maailmanlaajuinen kilpailu merialueista ja niiden luonnonvaroista. Yhdysvallat ilmoitti joulukuussa 2023 yksipuolisesti laajentavansa mannerjalustavaatimuksiaan erityisesti Arktiksella ja Beringinmerellä noin miljoonan neliökilometrin alueelle, vaikka maa ei ole ratifioinut YK:n merioikeussopimusta. Päätös herätti kritiikkiä, koska Washington on samalla arvostellut Kiinan merivaatimuksia Etelä-Kiinan merellä. Sekä Yhdysvaltojen että Turkin tapaukset kuvastavat kasvavaa kamppailua energiasta, kriittisistä mineraaleista ja strategisesta vaikutusvallasta merialueilla.

Lue myös: