Varoitusmerkkejä Euroopan taloudesta: työttömyys ja julkinen alijäämä kasvussa
Euroopan talous on kaksijakoinen. Menestyjiä on vähän, mutta suurin osa jäsenmaista kamppailee heikon kasvun ja inflaation paineiden kanssa.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Ekonomisti Sven R. Larson tarkastelee European Conservativen artikkelissaan EU:n taloutta neljän muuttujan kautta: bruttokansantuotteen (BKT) kasvu, työttömyys, julkisen sektorin rahoitus ja inflaatio.
Hänen analyysinsä pohjautuu viimeisimpiin Eurostatin tilastoihin, jotka osoittavat vaihtelevaa kehitystä.
“Huolestuttavaa on, että 17 EU:n 27 jäsenvaltiosta ei saavuttanut 2 prosentin reaalista BKT:n kasvua”, Larson huomauttaa.
EU:n keskimääräinen BKT:n kasvu toisella neljänneksellä oli 1,4 prosenttia ja euroalueella 1,3 prosenttia. Monen maan kasvu jää alle 2 prosentin, mikä pitkällä aikavälillä uhkaa elintason säilymistä.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Kasvun ja työttömyyden suhde paljastaa eroja maiden talouden vahvuudessa. Viisi nopeasti kasvavaa maata – Kypros, Kroatia, Bulgaria, Liettua ja Puola – eroavat työttömyysasteensa perusteella.
Larson toteaa, että Puolan ja Bulgarian kasvuluvut “ilmentävät talouden taustavahvuutta,” kun taas Liettuan 7 prosentin työttömyys näyttää, ettei lyhytaikainen kasvu ole merkki kestävästä vahvuudesta.
Saksa ja Suomi ovat esimerkkejä erilaisista ongelmista: Suomen BKT supistui 0,4 prosenttia ja työttömyys on lähes 10 prosentissa, kun taas Saksan negatiivinen kasvu yhdistettynä 3,8 prosentin työttömyyteen on “makrotaloudellinen oksymoroni,” mikä viittaa rakenteellisiin ongelmiin.
Julkinen talous on monessa maassa alijäämäinen. Kypros, talouskasvun johtaja, näyttää olevan vakaalla pohjalla: “se tuottaa enemmän kuin tarpeeksi verotuloja kattamaan hallintonsa kustannukset.”
Kroatia sen sijaan kasvaa, mutta sen julkisen talouden alijäämä ylittää EU:n 3 prosentin rajan, mikä voi edellyttää kiristyksiä. Larson varoittaa, että alijäämä voi olla merkki rakenteellisesta ongelmasta, jos kasvu ei perustu talouden vankkaan pohjaan.
Inflaation kehityksestä Larson korostaa sen vaikutusta luottamukseen ja kulutuskäyttäytymiseen: nouseva inflaatio heikentää talousluottamusta, laskeva vaikuttaa hitaammin. Kypros pystyy kasvamaan vakaasti hintojen pysyessä hallinnassa, kun taas Kroatia kamppailee 4,6 prosentin inflaation kanssa. Saksan inflaatio kasvoi talouden supistuessa, mikä voi viitata stagflaation riskiin.
Larson päätyy synkkään arvioon: EU:n talous ei ole hyvässä kunnossa. Hän ennustaa, että ongelmallinen inflaatio ja heikko julkinen talous johtavat tiukempaan finanssipolitiikkaan, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua ja nostaa työttömyyttä.
“Ellei selkeitä merkkejä muusta ilmene, tämä on todennäköisin skenaario” Euroopalle vuoteen 2026 mentäessä.
Kuvituskuva: ChatGPT
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Kirjoittajan tuoreimmat
VS Premium4.7.2026Turkki vaikeuttaa Israelin, Kyproksen ja Kreikan merikaapelihanketta
Ulkomaat2.7.2026NATO:ssa repeämä Ukrainan tuesta – Italia jarruttaa sitoutumista vuoteen 2027
VS Premium1.7.2026Meteorologi Euroopan poikkeuksellisesta helleaallosta: ”Ei liity mitenkään ilmastonmuutokseen”
Pääkirjoitus1.7.2026Pääkirjoitus 1.7.2026: Rikosoikeus ei saa muuttua mielipiteiden vartijaksi
Lisää maahanmuuttoa, joka imee verotulot muista paljon järkevämmistä kohteista. Toinen myrkky on tämä aseistaminen. se ei itsessään tuota mitään. Elämämme ei ole parempaa vaikka tykkejä ja tankkeja olisi kuinka paljon.
Ja kolmantena jatkuvat sanktiot venäjälle. Ei ei ei. venäjän kanssa pitäisi pikemminkin käydä kauppaa.
Mutta niin kauan kuin tätä umpi hullua politiikkaa ajetaan on Eurooppa lasku-uralla.
Mikään kasvu ei voi jatkua loputtomiin. Ja nykyinen tilanne on itse aiheutettu, todennäköisesti tahallaan. Ilmeisesti tavoitteena liittovaltio, ja sitä myöten maailmanhallitus.