Rauha pelastaisi Euroopan talouden, mutta ei EU-johtajien kasvoja

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

Kreikkalainen toimittaja ja entinen kansanedustaja Konstantinos Bogdanos näkee Ukrainan sodan tulevaisuuden ennen kaikkea Euroopan talouden kohtalonkysymyksenä. Bogdanos kirjoittaa aiheesta Brussels Signalin uutiskommentissa.

Bogdanosin mukaan rauha olisi taloudellinen pelastus, mutta Euroopan johtajat valitsevat tietoisesti konfliktin jatkumisen.

Bogdanos muistuttaa, että sodan kustannukset ovat jo massiiviset. IMF:n mukaan energiakriisi maksoi Euroopalle 600 miljardia euroa vuosina 2022–2023. Goldman Sachs arvioi, että rauha voisi nostaa euroalueen kasvua heti 0,5 prosenttia ja painaa inflaation Euroopan keskuspankin tavoitteeseen. Silti johtajat pitävät kiinni tiukasta linjasta, vaikka se syö kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

Saksan teollisuus on Bogdanosin mukaan erityinen varoittava esimerkki. Teollisuustuotanto on laskenut vuodesta 2018 ja energiakustannukset pysyvät korkeina niin kauan kuin sota jatkuu. Ranska kamppailee velkakriisin kynnyksellä, Puola kärsii viennin häiriöistä ja turismiin nojaavat maat, kuten Kreikka, menettivät venäläisten matkailijoiden myötä miljardituloja.

Euroopan johtajien jääräpäisyys näkyy myös pakolaispolitiikassa. Yli neljä miljoonaa ukrainalaista on EU:ssa ja julkiset menot ovat kasvaneet jyrkästi. Bogdanos huomauttaa, että rauha mahdollistaisi paluumuuton ja samalla avaisi valtavat jälleenrakennusmarkkinat, joiden arvo voi olla jopa biljoona euroa. Tämä olisi Euroopan yrityksille historiallinen tilaisuus – mutta nykyinen linja pitää sen saavuttamattomissa.

Hänen mukaansa ongelma ei ole ideologinen, vaan poliittinen. EU-johtajat pelkäävät menettävänsä uskottavuutensa, jos joutuvat myöntämään sodan pitkittymisen ja tavoitteiden mahdottomuuden. Siksi he ohjaavat Ukrainaa maksimaalisiin vaatimuksiin, vaikka tämä vain pitkittää kärsimystä ja talouden heikkenemistä.

Bogdanos vertaa tilannetta menneiden aikojen pragmaattisuuteen, jolloin Eurooppa kykeni kääntämään kriisit taloudellisiksi mahdollisuuksiksi. Nyt samaa tilaisuutta ei haluta käyttää, koska vallassa oleville tärkeämpää on poliittinen selviytyminen kuin rauhan tuomat hyödyt.

Kysymys hänen mielestään kuuluu: Palvelevatko Euroopan johtajat kansalaisiaan vai panttaavatko he Euroopan tulevaisuuden oman valtansa säilyttämiseksi?

Lähde: Brussels Signal

Kuvituskuva: ChatGPT