Pääkirjoitus 20.10.2025: Unkari menestyy "Kekkosen linjalla" - Suomi seuraa sivusta

Pääkirjoitus 20.10.2025: Unkari menestyy ”Kekkosen linjalla” – Suomi seuraa sivusta

Unkari houkuttelee moninapaisella ulkopolitiikallaan ennätysmäärän investointeja, kun Suomi nojaa yksisuuntaisesti länteen – erot näkyvät talouden tuloksissa.

Kimmo Kautio Julkaistu20.10.2025 08:0030.11.2025 21:44 Päivitetty30.11.2025 21:44

1 Kommentti

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

Vuosina 2023–2024 Unkari on houkutellut suhteessa bruttokansantuotteeseensa ainakin kaksi kertaa enemmän ulkomaisia investointeja kuin Suomi.

Taustalla ei ole sattuma, vaan tietoinen linjaus: Budapest on rakentanut ulkopolitiikkansa moninapaisen maailman logiikan mukaiseksi ja pitänyt avoimet kanavat niin Yhdysvaltoihin, Kiinaan kuin Venäjäänkin.

Samaan aikaan, kun Suomi on sitoutunut entistä tiukemmin länsileiriin ja hakenut kädestä pitelijöitä liittosuhteista, Unkari on pelannut toista peliä – sellaista, jossa kaupallinen ja geopoliittinen realismi kulkevat käsi kädessä.

Tulokset näkyvät kovassa datassa. Esimerkiksi vuonna 2023 Unkari sai ennätykselliset yli 13 miljardia euroa ulkomaisia sijoituksia, kun Suomen vastaava luku jäi 5,8 miljardiin euroon. Unkarin investointien edistämisviraston tietojen mukaan vuonna 2023 saatiin päätökseen 209 ulkomaista sijoitussopimusta, jotka loivat noin 19 700 uutta työpaikkaa ja säilyttivät kymmeniä tuhansia.

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

Merkittävä osa Unkarin investoinneista liittyy akku- ja sähköautotehtaisiin, joita kiinalaiset ja korealaiset yhtiöt ovat perustaneet Keski-Eurooppaan. Aasialaisten sijoittajien osuus sijoitusten kokonaismäärästä oli vuonna 2023 lähes 82 prosenttia ja uusien työpaikkojen määrästä kaksi kolmasosaa.

Suomi on kulkenut toiseen suuntaan. Erot korostavat, kuinka merkittävä rooli ulkopolitiikalla ja valtion strategisella asemoinnilla on investointivirtojen houkuttelussa. Unkarin valtiolla on ollut keskeinen rooli ulkomaisten investointihankkeiden tukemisessa ja poliittisen riskin hallinnassa. Kirsikkana kakun päällä Unkarin yritysverokanta on Euroopan alhaisin.

Suomessa iloittiin vastikään Yhdysvaltojen kanssa solmituista, kokonaisarvoltaan 5,2 miljardin euron jäänmurtajakaupoista. Tarkkaa jakautumista maiden välillä ei ole vielä julkistettu ja tarkalleen ottaen kyseessä oli vasta maiden välinen yhteisymmärryspöytäkirja, eikä mitään sitoumuksia ole allekirjoitettu.

”Helsingin telakan omistaja Davie aloittaa nyt kaupalliset neuvottelut jäänmurtajien rakentamiseksi Yhdysvaltain rannikkovartiostolle. Rakennettavien alusten määrä ja taloudellinen vaikutus tarkentuvat vasta tulevissa neuvotteluissa”, Helsingin telakka korosti tiedotteessaan.

Kyseessä on sinänsä hieno vientimahdollisuus, mutta samalla kuvaava. Valtaosa aluksista rakennetaan Yhdysvalloissa, ei Suomessa. Jos Unkari vetää pääomia sisään, Suomi myy osaamista ulos.

Ulkopolitiikka ja talous eivät ole toisistaan irrallisia. Kun valtio osaa asemoida itsensä oikein suhteessa suurvaltoihin, se saa investointivirrat puolelleen. Kun linja on kapea ja yksisuuntainen, ovet toisiin suuntiin sulkeutuvat.

Suomi on kadottanut presidentti Urho Kekkosen vaaliman linjan ja sen pragmaattisen ulkopolitiikan, joka aikanaan teki Helsingistä sovittelun ja diplomatian keskuksen – ja maksaa siitä nyt hintaa taloudessa.

Ja kun rauhasta neuvotellaan, kokouspöytä ei enää ole Helsingissä vaan Budapestissä.