Kuka vielä kehtaa puhua suomettumisesta?

Joku voisi kysyä, eikö ole äärettömän epäisänmaallista käyttää omasta maastaan, sen politiikasta ja historiasta ulkomailla tarkoitushakuisesti keksittyä pilkkakäsitettä?

Kimmo Kautio Julkaistu
2 Kommentit
Mainos

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

Mainos päättyy

Suomettuminen (saks. Finnlandisierung) on Suomen toisen maailmansodan jälkeistä ulko- ja sisäpolitiikkaa kuvaava termi. Suomettuminen viittaa pilkallisesti Neuvostoliiton vaikutusvaltaan Suomen politiikassa.

Käsite keksittiin Itävallassa 1950-luvulla, mutta sitä alkoivat aktiivisesti käyttää Saksan liittotasavallassa 1960-luvun lopulla liittokansleri Willy Brandtin ulkopoliittisen, liian neuvostomyönteisenä pidetyn linjan vastustajat.

Artikkeli on siirtynyt Premium-arkistoon Avoimina julkaistut artikkelit ovat vapaasti luettavissa 7 päivää julkaisusta, minkä jälkeen ne siirtyvät VS Premium -arkistoon.

1. kuukausi 1 €

Sen jälkeen 4,49 €/kk. Peruuta koska tahansa.

Tarjolla myös mainokseton VS Premium+ hintaan 9,90 €/kk.

Tutustu jäsenyyksiin →

Kirjoittanut
Kimmo Kautio

Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Verkkosanomien perustaja ja päätoimittaja.

Kotisivut Kaikki artikkelit
5 7 Äänet
Arvostele artikkeli
Tilaa
Ilmoita
2 Kommenttia
vesa väkevä
vesa väkevä
3 vuotta sitten

Kekkonen oli valistunut itsevaltias. Ajoi kuitenkin Suomen etua. Suhteet länteen pysyivät ja vienti veti. Suuri osa suomalaisista ymmärsi, että NL suhteiden hoito oli teatterinomaista. Eikä NL kupannut sotakorvauksien jälkeen rahaa Suomelta kuten EU

2
trackback
Pääkirjoitus 2.11.2022: Kauanko transatlantistien kupla paisuu ennen puhkeamistaan? - Vastaan Sanomat
3 vuotta sitten

[…] Transatlantistien koulukunnalle on tyypillistä, että nyt pyritään taas – ties kuinka monennen kerran – puhdistumaan maamme historian painolastista, suomettumisesta, jota julistetaan historiallisena tosiasiana. Kirjoitin tästä lokakuussa laajemmin. […]

1