Kriitikot: EU vaarantaa teknologisen suvereniteettinsa Pax Silicassa – Suomi liittyi jo etujoukoissa

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

EU on liittymässä Yhdysvaltojen johtamaan Pax Silica -aloitteeseen, jonka tavoitteena on koordinoida kehittyneiden sirujen vientirajoituksia ja yhteisinvestointeja. Aloitteen tarkoituksena on rajoittaa Kiinan teknologista nousua erityisesti tekoälyn alalla.

Osana järjestelyä EU sitoutuisi ostamaan vähintään 40 miljardin dollarin arvosta yhdysvaltalaisia tekoälysiruja. Hanke on kuitenkin herättänyt epäilyksiä ja vastustusta joidenkin EU-maiden ja virkamiesten keskuudessa.

EU:n suurlähettiläät hyväksyivät aloitteen keskiviikkona ja vahvistusta odotetaan viestintäministereiden kokoukselta tänään maanantaina 8. kesäkuuta.

Aloitteeseen liittyminen nähdään osana laajempaa kehitystä, jossa EU on osallistunut yhä useampiin Yhdysvaltojen johtamiin yhteistyöjärjestelyihin. Kriitikot pelkäävät tämän tapahtuvan EU:n omien etujen ja teknologisen omavaraisuuden kustannuksella. Erityisesti Ranska on vastustanut hanketta ja pitänyt sitä ristiriitaisena EU:n tavoitteen kanssa vähentää riippuvuutta ulkomaisista teknologiatoimittajista.

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

”Tämä on käytännössä yritys kolonisoida Eurooppaa ja se on ristiriidassa EU:n teknologisen suvereniteetin tavoitteen kanssa”, Ranskan kanta tiivistyy Euronewsin mukaan.

Pekingin ulkomaantutkimusyliopiston professori Cui Hongjian arvioi, että hanke voi jakaa EU:ta entisestään, koska jäsenmaiden teknologinen kehitysaste vaihtelee merkittävästi. Hänen mukaansa aloite lisää eurooppalaisen korkean teknologian teollisuuden riippuvuutta yhdysvaltalaisista toimitusketjuista.

”Otetaan esimerkiksi puolijohdesektori. EU on käynnistänyt European Chips Act -ohjelman vahvistaakseen teknologista omavaraisuuttaan. Silti tämä aloite edellyttää suurten sirumäärien ostamista Yhdysvalloista. Johtaako tämä lopulta EU:n etujen uhraamiseen ja strategisen autonomian heikentymiseen?” Cui Hongjian kysyy.

EU on viime kuukausina edistänyt myös muita Kiinaan kohdistuviksi tulkittuja säädöksiä, kuten kyberturvallisuutta ja teollisuuden kilpailukykyä koskevia lakeja. Näitä toimia on arvosteltu sekä eurooppalaisissa että kiinalaisissa yrityspiireissä.

”EU on joutunut syvän ahdistuksen tilaan huomattuaan jäävänsä jälkeen lähes kaikilla korkean teknologian aloilla. Eurooppalaiset poliitikot ovat rakentaneet korkeampia esteitä ja edistäneet Kiinaan kohdistuvaa protektionismia siinä uskossa, että se antaisi paikallisille yrityksille lisää aikaa ja tilaa”, Cui Hongjian sanoo.

Kiina on johdonmukaisesti vastustanut tällaisia rajattuja yhteistyöryhmiä. Kiinan ulkoministeriön mukaan kansainvälistä talous- ja kauppajärjestystä ei tulisi horjuttaa ”pienten klikkien” säännöillä, vaan maiden tulisi tukea avointa ja kaikkia hyödyttävää kauppaympäristöä.

”Avoimen, osallistavan ja molemminpuolisesti hyödyllisen kansainvälisen kauppaympäristön ylläpitäminen palvelee kaikkien maiden yhteisiä etuja”, Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Guo Jiakun sanoi.

Pax Silica perustettiin joulukuussa vastaamaan kriittisten mineraalien saatavuushaasteisiin ja vastapainoksi Kiinan suurille investoinneille teknologia- ja mineraalisektoreilla. Aloitteessa ovat jo mukana muun muassa Britannia, Japani, Etelä-Korea, Intia, Australia sekä EU-maista Kreikka, Ruotsi ja Suomi.

Suomi ei ole jäänyt odottamaan EU:n yhteistä linjaa, vaan kiirehti mukaan jo huhtikuussa vastaten Washingtonin houkutuksiin ennen kuin unionissa oli tehty asiasta yhteistä päätöstä. Päätös on herättänyt kritiikkiä myös Euroopassa. Ajatushautomo Cerren tutkimusjohtaja Zach Meyers kutsui ratkaisua surkeaksi ja Suomen europarlamentaarikko Aura Salla (kok.) piti sitä käsittämättömänä.

Elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) puolusti liittymistä sillä, että Suomi haluaa vahvistaa suhteitaan Yhdysvaltoihin ja avata suomalaisyrityksille uusia mahdollisuuksia. Taustalla vaikuttaa myös Yhdysvaltojen kiinnostus Suomen mineraalivaroihin, joita tarvitaan puolijohteiden valmistuksessa ja tekoälydatakeskuksissa.

Kommentti:

Suomi kiiruhti heittäytymään selälleen Yhdysvaltojen edessä tässäkin asiassa. Siinä missä osa EU-maista on suhtautunut Pax Silicaan epäillen ja kysynyt, mitä se merkitsee Euroopan teknologiselle suvereniteetille, Suomi liittyi hankkeeseen jo kuukausia ennen unionin yhteistä päätöstä. Kiire oli ilmeisesti niin kova, ettei Brysselin kannan muodostumista maltettu odottaa.

Viime vuosina Suomesta on tullut lähes oppikirjaesimerkki valtiosta, joka pyrkii sitomaan itsensä mahdollisimman tiiviisti Yhdysvaltojen turvallisuus-, teknologia- ja talouspoliittisiin hankkeisiin. Pax Silica näyttää jatkavan samaa linjaa. Kun muualla Euroopassa keskustellaan strategisesta autonomiasta, Suomessa vaikuttaa riittävän perusteeksi se, että aloite tulee Washingtonista.

Yhdysvallat ei tietenkään toimi hyväntekeväisyyssyistä. Sitä kiinnostavat ennen kaikkea omat strategiset tavoitteensa, joihin kuuluvat sekä Kiinan teknologisen nousun hillitseminen että pääsy liittolaisten kriittisiin raaka-aineisiin. Tässä kokonaisuudessa Suomi tarjoaa kiinnostavan yhdistelmän mineraalivaroja, energiaa ja geopoliittista lojaalisuutta.

Kysymys kuuluu, missä vaiheessa kumppanuudesta tulee riippuvuus. Jos Euroopan strateginen autonomia murenee ja teknologinen kehitys sidotaan entistä vahvemmin amerikkalaisiin toimitusketjuihin, Suomi on vaikeassa tilanteessa: maa on jo ehtinyt sitoutua ennen kuin keskustelu seurauksista on kunnolla edes alkanut.

Tämä osio sisältää lisäsisältöä VS Premium -jäsenille.
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.