Ruotsin reservi kutistuu – yläikäraja voi nousta 47 vuoteen
Ruotsin armeijan reservi kutistuu huolestuttavaa vauhtia. Sotilaiden puute uhkaa maan omaa puolustuskykyä ja sen Suomelle antamia sotilaallisia sitoumuksia.
Ruotsi on Suomen tavoin sotilasliitto NATO:n jäsen ja mailla on pitkälle menevää sotilaallista yhteistyötä. FLF-joukkojen tiimoilta Ruotsi on sitoutunut Suomen puolustamiseen ja sotilaiden lähettämiseen Suomen tueksi tulevassa sodassa.
Ruotsin armeijan reservi kuitenkin kutistuu koko ajan ja vaikeuttaa maan sitoumusten pitämistä ja sen omaa puolustusta.
Suomi vastikään otti tavoitteeksi nostaa reserviläisarmeijan määrän miljoonaan sotilaaseen ja nosti reservin ikärajaa 65 vuoteen. Jo aiemman 60 vuoden ikärajan vuoksi reservistä poistettuja ei kuitenkaan enää pakoteta asepalvelukseen.
Ruotsin periaate on toinen. Jos asepalveluksen suorittanut ei osallistu reservin kertausharjoituksiin kymmeneen vuoteen, hänet poistetaan armeijan reservistä.
Tällä hetkellä yhä useampi reserviläinen putoaa pois reservistä. Määrät ovat niin suuria, että Ruotsin puolustusvoimien kyky korvata menetykset ja hoitaa tehtävänsä vaarantuvat.
Ruotsin armeijan sotilasmäärä on salaisuus, mutta Puolustusvoimien hallitukselle lähettämän esityksen ja reservistä tehdyn tutkimuksen mukaan reservien määrä on jo nyt liian pieni ja määrä kutistuu koko ajan.
Syynä reservin kuihtumiseen ovat Ruotsin puolustusvoimien voimavarat. Henkilöstö, kalusto ja raha eivät riitä järjestämään tarvittavaa määrää reservin kertausharjoituksia.
Yhä useampi ruotsalainen suorittaa varusmiespalveluksen, mutta sen jälkeen sotilaat jäävät tuuliajolle. Reserviläiset jäävät jälkeen sodan nopeutuvasta teknisestä kehityksestä.
”Opittu pysyy pitkään lihasmuistissa”, everstiluutnantti Patrik Berge sanoo. ”Mutta sitten tulee uutta tekniikkaa, johon tarvitaan koulutus”.
Korjatakseen pulan käytettävissä olevasta reservistä, Ruotsin hallitus haluaa poistaa kymmenen vuoden säännön. Reserviläiset olisivat puolustusvoimien käytettävissä 47 vuoden ikään saakka, vaikka eivät olisi olleet kertausharjoituksissa kertaakaan.
Hallitus ehdottaa myös, että ketään ei lähetetä rintamalle vuosia aiemmin käydyn asepalveluksen turvin, vaan jokainen käy läpi kertausharjoitukset ennen taistelua.
Tutkija Johan Österbergin mukaan hallituksen suunnitelma lykkää reservin riittävyyden ongelmaa vain tuonnemmaksi.
”Suunta on oikea, mutta kertausharjoituksiin tarvitaan siihen osallistuvia reservin sotilaita. Siinä on se suurin ongelma”, Österberg sanoo.
Kuvituskuva: U.S. Army photo by Spc. Sara Stalvey (CC BY 2.0)
Avaa artikkelin lisäsisältö ja lähdeaineisto tilaamalla VS Premium.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Esa Paloniemi
Esa Paloniemi (s. 1971 Ruotsi) on poliittisesti, uskonnollisesti ja aatteellisesti sitoutumaton monialadiletantti ja indiekirjailija.