Venezuelan öljy suurvaltapolitiikan kohteena
Trumpin hallinto estää öljykuljetuksia ja vaatii menetettyjä omaisuuksia takaisin, syventäen kriisiä Venezuelan ja Yhdysvaltojen välillä.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Yhdysvallat on kiristänyt voimakkaasti toimiaan Venezuelaa vastaan syksyn ja joulukuun aikana. Presidentti Donald Trumpin hallinto on ottanut käyttöön sotilaallisia ja taloudellisia keinoja, jotka ulottuvat öljytankkereiden kaappauksista käytännössä merisaartoon.
Toimet ovat herättäneet kansainvälistä kritiikkiä ja syventäneet vastakkainasettelua Caracasissa hallitsevan Nicolás Maduron kanssa.
Yhdysvallat on joulukuussa takavarikoinut useita Venezuelasta lähteneitä öljytankkereita kansainvälisillä vesillä. Viimeisin tapaus koski Panaman lipun alla purjehtinutta Centuries-alusta, jonka Yhdysvaltain rannikkovartiosto pysäytti ja nousi sen kyytiin viranomaisten mukaan aluksen suostumuksella.
Valkoinen talo väittää tankkereiden kuuluvan Venezuelan niin sanottuun varjolaivastoon ja kuljettavan sanktioitua öljyä, vaikka osa asiantuntijoista pitää alusten rekisteröintiä ja statusta muodollisesti laillisena. Venezuelan hallitus on tuominnut takavarikot rikollisina ja ilmoittanut vievänsä asian YK:n turvallisuusneuvostoon.
Taustalla on Trumpin 16. joulukuuta julistama, öljytankkereita koskeva saarto, jonka tarkoituksena on estää Venezuelan öljyn vienti ja tuonti. Yhdysvallat pyrkii katkaisemaan maan tärkeimmän tulonlähteen ja rajoittamaan erityisesti öljykuljetuksia Kiinaan, joka ostaa valtaosan Venezuelan raakaöljystä. Samalla saarto vaikeuttaa Venezuelan mahdollisuuksia tuoda kevyttä öljyä ja kemikaaleja, joita tarvitaan maan raskaan raakaöljyn jalostamiseen.
Trump on puhunut poikkeuksellisen avoimesti tavoitteistaan. Hän on toistuvasti todennut, että Venezuela “otti” yhdysvaltalaisilta yhtiöiltä öljy- ja omaisuusoikeudet ja että Yhdysvallat haluaa ne takaisin. Hänen mukaansa Venezuelan öljyvarojen tulisi olla jälleen yhdysvaltalaisten yritysten hallinnassa.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Näkemykset juontuvat Hugo Chávezin vuonna 2007 toteuttamasta öljyteollisuuden täydestä kansallistamisesta, jonka seurauksena suuret yhdysvaltalaiset yhtiöt kuten ExxonMobil ja ConocoPhillips poistuivat maasta.
Taloudellisen painostuksen rinnalla Yhdysvallat on kohdistanut sotilaallisia iskuja aluksiin, joiden se väittää liittyvän huumekauppaan. Syyskuusta lähtien iskuissa on kuollut yli sata ihmistä.
Kritiikin mukaan näyttö salakuljetuksesta on heikkoa ja operaatiot muistuttavat laittomia teloituksia. Valkoisen talon mukaan kovien otteiden tarkoituksena on pakottaa Maduron hallinto perääntymään.
Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Yhdysvaltojen toimet ovat kiistanalaisia. Saarto ja yksipuoliset pakotteet eivät perustu YK:n turvallisuusneuvoston päätöksiin ja YK:n asiantuntijat ovat aiemmin todenneet Venezuelan vastaiset pakotteet kansainvälisen oikeuden vastaisiksi.
Yhdysvaltojen strategian on arvioitu pyrkivän talouden lamaannuttamiseen ja hallinnon kaatamiseen, mikä uhkaa entisestään pahentaa Venezuelan jo valmiiksi vaikeaa humanitaarista ja taloudellista tilannetta.
Kuvituskuva: ChatGPT
Artikkelin tarkat lähdetiedot linkkeineen sisältyvät VS Premium -tilaukseen.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 16.4.2026UlkomaatKylmää vettä Brysselille: Unkari ei lämpene Ukrainan tukipaketille
- 13.4.2026Ulkomaat“Olisi pitänyt vetää markkinoilta” – rajut syytökset COVID-rokotteista Saksassa
- 12.4.2026Perspektiivi“Orbán on oikealla tiellä” – Tony Abbottin viesti Euroopalle
- 10.4.2026KotimaaKaupungit huutavat rahapulaa – Hämeenlinnassa halutaan polttaa 60 miljoonaa kahden kilometrin siirtoon
Suomen tulevaisuus ja turvallisuus on hyvissä käsissä.. etenkin kun Trump valtaa pian Gröönlannin niin tämä vuosia jatkunut Gröönlannin uhka vihdoin hellittää.
Usa. Tuo rauhan lähettiläs.