Pääkirjoitus 26.3.2025: Miten Suomen liittyminen Natoon meni noin omasta mielestä?

Suomi liittyi Natoon hirvittävällä kiireellä, ilman kansanäänestystä, kriittisiä ääniä halventaen ja vaientaen. Nyt ”olemme luottaneet liiaksi Yhdysvaltojen tukeen” ja ”tarvitsemme B-suunnitelmaa”.

Iltalehden otsikko maanantailta 24.3.2025 kirkui, miten Suomen liittymisestä Natoon on vasta kaksi vuotta aikaa, mutta nyt jo tarvitsemme B-suunnitelmaa.

Natoon liittymisestä on vasta kaksi vuotta, mutta nyt Suomen on pakko etsiä varasuunnitelma. 🇫🇮 https://t.co/RX4P4j5KNX

— Iltalehti (@iltalehti_fi) March 24, 2025

Tutkijat Matti Pesu ja Tomas Wallenius ovat siis lehden mukaan tulleet johtopäätökseen, että ”Suomi luotti liikaa Yhdysvaltojen tukeen”.

No shit, Sherlock! Kauanko te tätäkin tutkitte?

Pesun ja Walleniuksen raportissa toistetaan viime kuukausilta tutuksi tullutta väitettä, että Donald Trump tuli ja muutti kaiken yhdessä yössä.

Todellisuudessa Yhdysvaltojen luonne ei ole muuttunut minnekään. Se on korkeintaan tullut selvemmin esiin. Yhdysvallat on aina aina ajanut omia etujaan keinoja kaihtamatta. Kyseessä on ”roistovaltio”, kuten aiheesta vuonna 2000 julkaistun kirjan kirjoittanut William Blum luonnehti.

”Yhdysvallat on ollut koko ajan sama valtio kuin miltä se näyttää tällä hetkellä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekijät ja neuvonantajat osoittivat täydellisen epäpätevyytensä ja naiiviutensa NATO-jäsenyyden ja DCA-sopimusten yhteydessä”, kirjoittaa geopolitiikan analyytikko Sakari Linden viestipalvelu X:ssä.

Lindenin mukaan Yhdysvallat on aina ajanut etujaan kaikin mahdollisin keinoin, kansainvälisen oikeuden vastaisin sodin, vallankaappauksin ja dumppaamalla liittolaisensa.

”Ainoa muutos on nyt se, että Yhdysvallat ei enää ole hegemoni, vaan sen on otettava huomioon muiden suurvaltojen intressit”, Linden kommentoi.

Lauantaina Iltalehti puolestaan uutisoi otsikolla ”Sauli Niinistö: Tämän virheen Eurooppa teki Naton suhteen”.

Presidentti Niinistön mukaan Euroopan unionin ja Naton yhteensovittamisvaihe on tähän asti ollut täysin käsittelemättä ja syynä tähän on se, että Euroopassa on ollut ”täysin sokea usko Naton kaikkivoipaisuuteen”.

Se mikä Niinistöltä jää mainitsematta on hänen oma sokea uskonsa, jonka hän toi esiin ajamalla Suomen pikavauhtia Naton jäseneksi pelkkien epäluotettavien gallupien perusteella ja ilman moneen kertaan lupaamaansa kansanäänestystä.

Kansanäänestys olisi pakottanut Suomessa käyntiin julkisen keskustelun puolesta ja vastaan, jossa myös kritiikki olisi noussut esiin.

Kiitos Niinistön, asia käsiteltiin kotimaisessa mediassa yksipuolisesti pelkkiä kuviteltuja hyötyjä ja etuja korostaen. Koko prosessia leimasi juuri tuo nimenomainen sokea usko Naton kaikkivoipaisuuteen.

Niinistö jääkin historiaan poliitikkona, joka vei Suomen kansalta kysymättä ensin maallemme vahingolliseksi osoittautuneeseen yhteisvaluutta euroon ja lopulta runnoi läpi onnettomaksi osoittautuneen Nato-jäsenyyden. On siinä poliittista perintöä kerrakseen.

Mikään muu tuskin kertoo yhtä paljon suomalaisten poliittisen lukutaidon puutteesta, kuin suomalaisten ylitsevuotava arvostus Niinistöä kohtaan, joka on keskeinen voimahahmo kahden isänmaamme historian karmeimman virheen taustalla.

Naton ensimmäinen pääsihteeri, lordi Hastings Ismay luonnehti Naton tavoitteena Euroopan suhteen olevan ”pitää Neuvostoliitto poissa, amerikkalaiset sisällä ja saksalaiset alhaalla”. Tähän päivään päivitettynä lause pitää lukea niin, että Naton tavoitteena on pitää Venäjä poissa, amerikkalaiset sisällä ja koko Eurooppa alhaalla.

Suomessa sokean uskon leimaamassa Nato-keskustelussa unohdettiin aivan ilmeisetkin tosiasiat. Transatlanttisten turvallisuusrakennelmien pääasiallinen tarkoitus USA:n ulkopolitiikan jatkeena on ollut varmistaa, että voittoisa ja kannattava, molempia osapuolia hyödyttävä Euroopan ja Venäjän välinen yhteistyö on ja pysyy heikkona, eikä koskaan saavuta täyttä potentiaaliaan, puhumattakaan, että se nousisi haastamaan Yhdysvaltain hegemoniaa.

Nato-kriittiset toivat väsymättä kriittisiä näkökulmia esiin vain törmätäkseen haukkumiseen sosiaalisessa mediassa, sensuuriin blogipalveluissa ja vaikenemiseen lehdistössä.

Nyt euroatlantistit käyttävät omaa ryssimistään, Nato-jäsenyyden umpisokeaa ajamista, hyväkseen tukeakseen toisen lempikatastrofinsa, Euroopan unionin, uutta yhteisvelkaa puolustukseen. Tavoitteena on suomeksi sanottuna krapularyyppy; lääkkeeksi lisää sairautta.

Venäjän vastaiseen rintamaan lähteminen, pakotteisiin osallistuminen ja Nato-jäsenyys olivat Suomelta karmaisevia strategisia virheitä.

Päätimme pystyttää rautaesiripun itärajallemme ratkaisevalla hetkellä, kun pitkäaikaisen ulkopoliittisen linjamme tuottaman sadonkorjuun aika olisi koittanut ja mahdollisuuksista toimia suurvaltojen välissä olisi voinut ulosmitata maksimaalisen hyödyn.

Finnair olisi voinut olla pakoteaikojen harvoja eurooppalaisia lentoyhtiöitä, joka saisi edelleen operoida Venäjän ilmatilassa. Muiden maiden lopettaessa kaupankäynnin Venäjällä, Suomen idänkauppa olisi kiihtynyt. Luotettavat, idänkaupan hallitsevat suomalaiset yritykset olisivat voineet solmia sopimuksia, joita amerikkalaisyritykset solmivat turkkilaisten kumppaniensa kanssa, koska niillä on säilynyt pääsy Venäjän markkinoille.

Tässä yhteydessä haluamme muistuttaa, että suomalaiset kyllä tyrmäsivät Nato-jäsenyyden ennalta lausuntopalvelussa, jossa oli mahdollista kommentoida hallituksen luonnosta lakiesityksestä Natoon liittymiseksi.

Lausuntoja annettiin lausuntokierroksen aikana kaikkiaan 1591 kappaletta. Vastaan Sanomat kävi tuolloin lausuntomateriaalia karkealla tasolla läpi. Havaintojemme mukaan lausunnoista valtava enemmistö, karkean luokittelun perusteella noin 1544 kappaletta oli suunnattu suoraan esitystä vastaan. Niissä todettiin selvästi, että suomen ei tule liittyä Natoon tai että Suomen tulee pitää kiinni sitä erinomaisesti palvelleesta puolueettomuuspolitiikastaan ja rauhan edistämisestä.

Varauksettoman myönteisiksi tulkittavia lausuntoja havaitsimme noin 24 kappaletta. Jäljelle jäävä osa, joita emme ottaneet lukuun olivat käytännössä ministeriöiden, järjestöjen tai valtion alaisten laitosten, kuten Huoltovarmuuskeskuksen nyansseihin pureutuvia lausuntoja, joissa ei otettu kantaa puolesta tai vastaan.

Kriittisissä lausunnoissa toistui lukuisia kertoja myös vaatimus kansanäänestyksen järjestämisestä.

Sen sijaan, että asiasta olisi järjestetty kansanäänestys, hallitus varmisti, että myöskään vuoden 2023 eduskuntavaaleista ei saatu Nato-vaaleja, vaan Nato-jäsenyys hyväksyttiin Suomen eduskunnassa pöytälaatikkoon vain reilu kuukausi ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja, vaikka kaikkia Naton jäsenmaiden ratifiointeja ei oltu siihen mennessä saatu.

Suomen kansa oli vuonna 2019 valinnut eduskuntaan peräti 148 kansanedustajaa, joiden mielestä Nato-jäsenyys ei vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa, mutta tuo sama eduskunta äänesti äänin 184-7 Nato-jäsenyyden puolesta.

Vain seitsemälle tuli mieleen, että olisimme nojaamassa liiaksi Yhdysvaltojen tukeen. Loput 184 panivat silmät kiinni ja lipuivat virran mukana, ettei kukaan somessa haukkuisi putinistiksi.

---

Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.

• Facebook
• X
• Threads
• LinkedIn
• Pinterest
• Reddit
• Telegram
• WhatsApp
• Bluesky
• Jaa kaverille sähköpostitse
• Kopioi linkki

Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille: Lataa sovellus

Kirjoittanut

Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Verkkosanomien perustaja ja päätoimittaja.

Kirjoittajan tuoreimmat

• Ulkomaat2.7.2026NATO:ssa repeämä Ukrainan tuesta – Italia jarruttaa sitoutumista vuoteen 2027
• VS Premium1.7.2026Meteorologi Euroopan poikkeuksellisesta helleaallosta: ”Ei liity mitenkään ilmastonmuutokseen”
• Pääkirjoitus1.7.2026Pääkirjoitus 1.7.2026: Rikosoikeus ei saa muuttua mielipiteiden vartijaksi
• Ulkomaat1.7.2026Qatargate: Eurooppalainen pidätysmääräys ex-komissaarista