Israel tuhosi ranskalaisen energiajätti Totalin huoltoaseman Libanonissa
Asiantuntijat arvelevat iskun johtuneen Ranskan ja Israelin välisten jännitteiden kärjistymisestä. Ranskalainen energiajätti Total on myös Israelin ja Libanonin välisten jännitteiden keskiössä.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Asiantuntijat arvelevat iskun johtuneen Ranskan ja Israelin välisten jännitteiden kärjistymisestä. Ranskalainen energiajätti Total on myös Israelin ja Libanonin välisten jännitteiden keskiössä.
Ranskalaisen energiajätti TotalEnergiesin huoltoasema Dahyehin alueella Etelä-Beirutissa on saanut osuman yhdessä viimeaikaisista Libanoniin kohdistuneista ilmaiskuista.
Geopolitiikan asiantuntijat arvelevat tämän johtuvan Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun välisten jännitteiden kärjistymisestä.
TotalEnergies on Libanonin energiasektorin avaintoimija, joka tarjoaa polttoainetta ja palveluita valtakunnallisesti. Ilmaisku ranskalaiseen omaisuuteen saattaa olla syvempi geopoliittinen viesti keskellä Israelin ja Ranskan suhteiden huononemista Lähi-idän politiikan vuoksi.
Isku asettaa Ranskan hallituksen vaikeaan asemaan, koska sen on tasapainoteltava taloudellisten etujensa suojaamisen ja konfliktin mahdollisen sovittelijan roolin säilyttämisen välillä.
”Seuraamme tilannetta tiiviisti ja pidämme intensiivisiä yhteyksiä kaikkiin osapuoliin jännitteiden lieventämiseksi. Ranskan taloudellisiin etuihin kohdistaminen on vakava eskalaatio, jota ei voida sivuuttaa”, kommentoi ranskalainen, nimettömänä tilanteen arkaluontoisuuden vuoksi pysytellyt diplomaattilähde marokkolaismedia Fesnewsin siteeramaana.
Macron kehotti lauantaina keskeyttämään aseiden toimitukset Israelille käytettäväksi Gazassa ja kritisoi Netanjahun päätöstä lähettää joukkoja maaoperaatioihin Libanoniin.
”Uskon, että tänään on ensisijainen tavoite, että palaamme poliittiseen ratkaisuun, että lopetamme aseiden toimittamisen Gazaan taisteluun”, Macron sanoi ranskalaiselle yleisradioyhtiölle France Interille.
”Ranska ei toimita mitään”, hän lisäsi.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Macronin lausunto on samassa linjassa Iso-Britannian, Saksan ja Kanadan päätösten kanssa tarkistaa tai lopettaa aseiden vienti Israeliin.
Macronin ulostulo herätti voimakkaan vastauksen Netanjahulta.
”Kun Israel taistelee Iranin johtamia barbaarisia voimia vastaan, kaikkien sivistyneiden maiden tulisi seisoa lujasti Israelin puolella”, Netanjahu sanoi.
”Silti presidentti Macron ja muut länsimaiset johtajat vaativat nyt aseidenvientikieltoa Israelia vastaan. Häpeä heille”, Netanjahu sanoi ja julisti, että Israel voittaa heidän tuellaan tai ilman sitä.
Israelin hyökkäys Gazaan on tähän mennessä tappanut yli 41 000 ihmistä, joista suurin osa on siviilejä.
TotalEnergies on Israelin ja Libanonin välisten jännitteiden keskiössä
Israelin ilmaiskun kohteeksi joutunut TotalEnergies on myös yksi Libanonin Qanan kaasukentän kehittäjistä ja tällä hetkellä on mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuu Israelin ja Libanonin kaasusopimuksen suhteen.
Vuonna 2022 Israelin ja Libanonin välillä saavutettu sopimus rajasi merirajan Välimerellä maiden välillä ja antoi Israelille täydet oikeudet Karish-kaasukenttään ja Libanonille suurimman osan oikeuksista Qana-kenttään. Osa jälkimmäisen kentän tuloista kuuluisi sopimuksen mukaan Israelille.
Viime aikoina Israelin hallituksen virkamiehet ovat etsineet porsaanreikiä kaasusopimuksen mitätöimiseksi. Hiljattain Israelin energiaministeri Eli Cohen kutsui sopimusta avoimesti virheeksi ja kehotti purkamaan sen.
Israelin kriitikoiden mukaan sopimuksen peruminen sopisi vuosikymmeniä kestäneeseen ”Israelin ekspansionismiin” ja että Israel todella haluaa kaikki kiistanalaiset kaasukentät itselleen.
TotalEnergies on ollut Israelin kritiikin kohteena aiemminkin. Vuonna 2019 energiajätti sai Israelilta jyrkät moitteet yhtiön sijoitusasenteesta, kun se päätti olla investoimatta Israeliin.
Totalin toimitusjohtaja Patrick Pouyanné kertoi tuolloin Financial Timesille, että Israeliin sijoittaminen oli liian monimutkaista huolimatta maan kasvavasta roolista kaasun tuottajana.
Panokset Israelissa eivät hänen mukaansa olleet riittävän suuria suhteessa riskeihin, jotka liittyvät sijoittamiseen sionistiseen valtioon, joka näyttää häviävän taistelua niitä syytöksiä vastaan, että maasta on tullut apartheid-valtio.
Israelin silloinen energiaministeri Yuval Steinitz hylkäsi Totalin sijoitusasenteen ”kaksin käsin”.
”Tutkimme reaktiota tähän, koska on täysin mahdotonta hyväksyä [Israelin] boikotoimista”, Steinitz sanoi.
Kun kysymyksiä energiasta käsitellään yhteydessä sotiin, kannattaa olla hereillä, jos maailman konflikteista ja niiden taustalla olevista vaikuttimista haluaa jotakin ymmärtää.
Teemu Muhosen Taloussanomien artikkelissa vuonna 2016 esittämä huomio on oleellinen avain myös Euroopassa käytävien sotien ymmärtämiseen:
“Kaikki maanosan suurimmat kriisit ovat viime vuosina osuneet tärkeimpiin kaasun kauttakulkumaihin”, Muhonen kirjoitti.
Lue myös:
Lähteet: France24, Haaretz, DD Geopolitics, Forbes, Middle East Monitor
Kuvituskuva: Tabl-trai/Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0)
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Kirjoittajan tuoreimmat
VS Premium4.7.2026Turkki vaikeuttaa Israelin, Kyproksen ja Kreikan merikaapelihanketta
Ulkomaat2.7.2026NATO:ssa repeämä Ukrainan tuesta – Italia jarruttaa sitoutumista vuoteen 2027
VS Premium1.7.2026Meteorologi Euroopan poikkeuksellisesta helleaallosta: ”Ei liity mitenkään ilmastonmuutokseen”
Pääkirjoitus1.7.2026Pääkirjoitus 1.7.2026: Rikosoikeus ei saa muuttua mielipiteiden vartijaksi
Kognitiivinen dissonanssi hakkaa siionistikristittyjen päässä, saako ”Jumalan valittu kansa” suorittaa kansanmurhaa Gazassa ja hyökötä naapurimaihin pommittamaan siviilejä.