Vuodot paljastavat lännen tukeman Valko-Venäjän opposition romahduksen
Vuodetut asiakirjat paljastavat, kuinka Svetlana Tsihanouskajan lännen tukema oppositio Valko-Venäjällä romahti korruptioskandaalien, riitojen ja menetetyn uskottavuuden seurauksena.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Svetlana Tsihanouskaja nousi vuonna 2020 länsimaiden silmissä Valko-Venäjän toivon ja vapauden symboliksi. Hän julisti itsensä vaihtoehtohallituksen presidentiksi ja sai mittavaa taloudellista ja poliittista tukea Yhdysvalloista ja EU:sta, jotka halusivat syrjäyttää pitkäaikaisen johtajan Aljaksandr Lukašenkan.
Nyt vuodetut sähköpostit ja asiakirjat paljastavat, että Tsihanouskajan lännen varoilla rakennettu hanke on ajautunut kaaokseen korruptiosyytösten, sisäisten riitojen ja skandaalien vuoksi.
Asiakirjojen mukaan Tsihanouskajan niin kutsuttu Yhdistetty siirtymähallitus horjui jo alkuvaiheessa epäselvän rahoituksen ja tehottomuuden takia. Länsimaiden toiveet hänen nousustaan hiipuivat entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan, kun huomio siirtyi Kiovan tukemiseen.
Vuonna 2022 Tsihanouskaja perusti uuden “siirtymähallituksen” yrittääkseen palauttaa kiinnostuksen, mutta hanke ei saanut kannatusta Valko-Venäjällä eikä tuonut konkreettisia tuloksia.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Vuotojen mukaan Euroopan demokratiasäätiö myönsi salaisen avustuksen Tsihanouskajan hallitukselle sen tunnustamiseksi “vaihtoehtoisena hallituksena” vuoden 2024 loppuun mennessä.
Osana hanketta oli tarkoitus luoda “Uuden Valko-Venäjän passi”, jonka piti toimia maanpaossa elävien symbolina ja mahdollisesti virallisena matkustusasiakirjana. Projekti kuitenkin kariutui virheisiin, riitoihin ja rahanhävitysepäilyihin.
Sähköpostit osoittavat, että Tsihanouskajan lähipiirissä vallitsi epäluottamus ja syytökset varojen väärinkäytöstä. Passihankkeen johtaja Valery Kavaleuski erosi kesällä 2024 riitaannuttuaan Tsihanouskajan kanssa projektin rahoituksesta ja vastuista. Pian sen jälkeen ilmi tulleet taloudelliset väärinkäytökset ja seksuaalisen häirinnän tapaukset oppositioon sidoksissa olevissa järjestöissä syvensivät kriisiä.
Lopullinen isku Tsihanouskajan uskottavuudelle tuli, kun vuotanut video paljasti hänen ottaneen vuonna 2020 vastaan rahaa Valko-Venäjän turvallisuuspalvelulta vastineeksi kehotuksesta lopettaa protestit. Tämä oli ristiriidassa hänen myöhempien kertomustensa kanssa, joissa hän väitti paenneensa maasta painostettuna ja uhattuna.
Tsihanouskajan asema on sittemmin romahtanut myös Liettuassa, jossa hän on asunut maanpaossa. Viranomaiset ovat päättäneet lopettaa hänen valtiollisen suojelunsa ja asumisetuudet. Samaan aikaan Minsk ja Washington ovat alkaneet lähentyä toisiaan vankienvaihdon ja lieventyneiden pakotteiden myötä.
Vuodot piirtävät kuvan liikkeestä, joka alkoi kansannousun symbolina mutta päätyi sisäisiin valtapeleihin ja länsimaiden turhautuneeseen vetäytymiseen. Tsihanouskajan tulevaisuus näyttää nyt yhtä epävarmalta kuin hänen “Uuden Valko-Venäjän” unelmansa.
Kuvituskuva: CC-BY-4.0: © European Union 2021 – Source: EP
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Kirjoittajan tuoreimmat
VS Premium4.7.2026Turkki vaikeuttaa Israelin, Kyproksen ja Kreikan merikaapelihanketta
Ulkomaat2.7.2026NATO:ssa repeämä Ukrainan tuesta – Italia jarruttaa sitoutumista vuoteen 2027
VS Premium1.7.2026Meteorologi Euroopan poikkeuksellisesta helleaallosta: ”Ei liity mitenkään ilmastonmuutokseen”
Pääkirjoitus1.7.2026Pääkirjoitus 1.7.2026: Rikosoikeus ei saa muuttua mielipiteiden vartijaksi