Serbia harkitsee liittymistä BRICS-maihin EU:n sijaan
Serbia harkitsee liittymistä BRICS-maihin, koska se tarjoaisi paremmat taloudelliset näkymät. Sosialistiliikkeen päätöslauselmaehdotuksen mukaan kollektiivisen lännen poliittinen hegemonia on loppumassa.
Artikkeli on siirtynyt Premium-arkistoon
Avoimina julkaistut artikkelit ovat vapaasti luettavissa 7 päivää julkaisusta, minkä jälkeen ne siirtyvät VS Premium -arkistoon.
1. kuukausi 1 €
Sen jälkeen 4,49 €/kk. Peruuta koska tahansa.
Tarjolla myös mainokseton VS Premium+ hintaan 9,90 €/kk.
Oletko jo tilaaja?
Kirjaudu sisään →
Kirjoittanut


Olisiko Suomessakin syytä järjestää ainakin gallup kumpaa yhteisöön, EU:iin vai BRIGS järjestöön meidän olisi järkevämpää ja edullisempaa liittyä?
Taloudellisista hyödyistä johtuen olisi edullisempaa liittyä BRIGS järjestöön. Liki kaikki tavarahan, jota kaupoista ostetaan, työkalut, vaatteet, energia, viljatuotteet ja terveystarvikkeet on saatavissa suoraan BRIGS maista. Miksi niitä ostaa EU maista, kun tuotantomaa on useimmiten Kiina tai Venäjä.
Väitteeni on tosin itse keksitty, koska liki kaikissa hankkimissani tuotteissa on Made in China tai jotain muuta siihen viittaava. Jopa sama teksti oli Saksasta ostetussa flamenkokitarassa lisäyksin Designed and specified in Spain. Kitara kannatti ostaa Saksasta, koska suomalainen kauppa olisi lisännyt AL-veroineen siihen 50%.
Tuskin tulee galluppia kun meillä asiantuntijat ovat jo päättäneet että BRICS on kupla. Ja jos se ei ole kupla niin sitten ei ainakaan mitään kyselyitä, en keksi yhtään maata jolle BRICS olisi luontevampi konteksti kuin Suomi. Eli seuraamme valtavaa rytinää toisaalla, täydellistä hiljaisuutta toisaalla.
kaikki on tehty kiinassa paitsi ruisleipä. Esim iphone on 100% kiinassa tehty, vain laskutus on jenkkilässä.
Brics:iin ehdottomasti.
Olisiko sittenkin Nato se todellinen kupla? Tässä googlen käännös 1. artiklasta
Artikla 1
Osapuolet sitoutuvat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti ratkaisemaan kaikki kansainväliset riidat, joihin ne voivat olla osallisina, rauhanomaisin keinoin siten, että kansainvälinen rauha ja turvallisuus ja oikeus eivät vaarannu, ja pidättäytymään suhteita voiman uhkailusta tai käytöstä millään tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien tavoitteiden kanssa.
Yhdistyneiden kansakuntien kirjassa on lause ”omaksua periaatteita ja luoda menettelytapoja, jotka takaavat sen, ettei asevoimaa käytetä muutoin kuin yhteiseksi eduksi”
Pitää siis vastata kysymykseen, ei ole varmaa tietoa. Natohan on jo sotinut liki kymmenen kertaa ”humanitaarisista syistä” ja taitaa samoista syistä sekaantua Ukrainassa tapahtuviin ”asevoimien käyttöön” tai varmasti aseiden määrään kansalaisten etujen säilyttämiseksi. Mutta kuka tietää, kuka tai mikä määrittelee ”yhteisen edun”?
Kumpaa kannatat, onko yhteinen etu kansaa johtavan vallanpitäjistön tavoite vai kansalaisten mahdollisuus pysyä hengissä ja elää rauhallisesti? Tämä kysymys saattaa olla tärkeä Suomen tulevaisuudessa.