Johnsonin Kiovan vierailu rahoittajan seurassa herättää kohua Britanniassa

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Keväällä 2022 Britannian silloinen pääministeri Boris Johnson nousi otsikoihin, kun hän lensi yllättäen Kiovaan tapaamaan presidentti Volodymyr Zelenskyiä. Vierailu tapahtui vain muutamaa päivää sen jälkeen, kun Venäjän ja Ukrainan edustajat olivat tavanneet Istanbulissa keskustellakseen tulitauosta ja mahdollisesta rauhansopimuksesta.

Johnsonin matkan virallinen selitys oli Britannian vankkumaton tuki Ukrainalle, mutta taustalla kyti toinenkin tulkinta. Useiden diplomaattilähteiden mukaan Johnsonin viesti oli selvä: länsi ei hyväksy kompromisseja Venäjän kanssa, eikä Ukrainan tulisi neuvotella ennen kuin Moskova on selvästi heikentynyt.

Tämä vierailu oli omiaan sabotoimaan orastaneet neuvottelut. Ukrainska Pravda ja useat länsimaiset analyytikot ovat jälkeenpäin todenneet, että Johnsonin viesti sai Zelenskyin hallinnon epäilemään rauhanhankkeiden vilpittömyyttä.

Yhdysvallat ja Britannia sabotoivat Ukrainan ja Venäjän rauhansopimuksen huhtikuussa?

Samalla Johnson nosti Britannian keskeiseksi aseavun ja moraalisen tuen toimittajaksi, asemoiden itsensä vahvaksi Ukrainan liittolaiseksi tilanteessa, jossa muut länsimaat vielä etsivät linjaansa.

Kolme vuotta myöhemmin, perjantaina 10. lokakuuta 2025, The Guardian paljasti uuden luvun tähän tarinaan. Lehti raportoi, että Johnson oli vienyt mukanaan Ukrainaan yksityisen lahjoittajansa, liikemies Christopher Harbornen, joka oli aiemmin tukenut hänen toimistoaan miljoonan punnan lahjoituksella.

Vierailu tapahtui syyskuussa 2023 ja Harborne merkittiin virallisissa järjestelyissä Johnsonin neuvonantajaksi. Guardianin tietojen mukaan matka sisälsi myös tapaamisia Ukrainan hallinnon ja puolustusteollisuuden edustajien kanssa.

Mainos. Juttu jatkuu alla.

Harborne ei ollut kuka tahansa tukija. Hän on merkittävä sijoittaja brittiläisessä puolustusteknologiayhtiössä QinetiQissa, joka valmistaa droneja ja robotiikkaa — samoja teknologioita, joita Ukrainan asevoimat käyttävät.

Tieto hänen osallistumisestaan Johnsonin vierailulle herätti kysymyksiä siitä, oliko matka pelkästään diplomaattinen vai myös liike-elämän kannalta hyödyllinen. Kun yhdistetään hänen yhtiönsä intressit ja Johnsonin aiempi aseapulinja, syntyy kuva monitasoisesta suhteesta, jossa politiikka ja talous limittyvät toisiinsa poikkeuksellisen läheisesti.

Skandaalin ytimessä on kysymys läpinäkyvyydestä. Lahjoitusta, jonka Harborne teki Johnsonin toimistolle, ei raportoitu tavallisena poliittisena tukena. Guardianin mukaan varojen reitti ja käyttötarkoitus eivät ole täysin selvät. Tämä herätti epäilyjä siitä, oliko kyse poliittisesta tuesta, konsultointipalkkiosta vai jonkinlaisesta vastapalvelusta. Johnsonin toimisto on kiistänyt väärinkäytökset ja todennut, että kaikki toiminta oli yksityistä ja lainmukaista.

Tapaus kytkeytyy laajempaan keskusteluun siitä, missä määrin entiset johtajat voivat hyödyntää asemaansa poliittisten ja liiketaloudellisten suhteiden ylläpitämiseen.

Johnson on Brexitin jälkeisenä hahmona rakentanut itsestään eräänlaisen kansainvälisen lähettilään, joka liikkuu diplomaattien ja liikemiesten rajamailla. Hänen Ukrainan-matkansa kertonevat ainakin jonkinasteisesta halusta säilyttää näkyvyys ja vaikutusvalta maailmanpolitiikassa – vaikka virallinen valta on jo jäänyt taakse.

Samalla se herättää kysymyksen siitä, missä määrin Britannian länsimainen kulttuuri kestää yksityisen rahan ja julkisen vaikutusvallan sekoittumista. Kun henkilö, joka on aiemmin pysäyttänyt rauhanneuvottelut, myöhemmin matkustaa kriisialueelle suurimman rahoittajansa kanssa, on vaikea erottaa, missä diplomatia päättyy ja henkilökohtainen hyöty alkaa.

Kuvituskuva: Rawpixel (CC 1.0 DEED)

Artikkelin tarkat lähdetiedot linkkeineen sisältyvät VS Premium -tilaukseen.

Tilaa VS Premium

Kirjaudu sisään