Iran: Kuinka monta on kuollut?
Iranin mellakoissa kuolleiden määristä esitetään jyrkästi ristiriitaisia lukuja ja luotettavan tiedon saaminen maasta on äärimmäisen vaikeaa.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Iranin mellakoissa sanotaan kuolleen massoittain ihmisiä, mutta luvut vaihtelevat tuhansista kymmeniin tuhansiin lähteestä riippuen, ja asiaa seuraavat ovat ymmällään. He eivät tiedä, kenen lukuihin luottaa.
Hallintoa vastustavat mellakat alkoivat toden teolla joulukuun lopulla 2025. Miljoonien ihmisten sanotaan olleen kaduilla vaatimassa islamilaisen hallinnon kaatamista, ennen kuin Iranin hallitus katkaisi maan internet-yhteydet ja virallisen tiedon kulun ulkomaille.
Maan hallitus ilmoitti 3 117 ihmisen kuolleen mellakoissa 21.1.2026 mennessä. Toisaalta kaksi Iranin terveysministeriön virkamiestä sanoo noin 30 000 ihmisen kuolleen vain kahden päivän aikana 8.-9. tammikuuta. Lukua ei puolueettomista lähteistä vahvistettu.
Muun muassa Ruotsin televisio turvautuu Iranin mellakoista uutisoidessaan yhdysvaltaisen Human Rights Activists News Agency (HRNA) -järjestön lukuihin.
HRNA todentaa mellakoissa kuolleitten lukumäärän Iranissa toimivan aktivistiverkoston jäsenten antamilla tiedoilla.
HRNA kertoi 28. tammikuuta todentaneensa verkostonsa avulla 6 301 kuollutta. Todennusta vailla on lisäksi 17 091 kuolemantapausta. Näitä lukuja ei ole puolueettomasti kyetty vahvistamaan.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Iranista saatujen tietojen mukaan monia on myös kateissa ja on epäselvää, onko heidät laskettu kuolleiden joukkoon.
Tilanne Iranissa on äärimmäisen epäselvä, ja maasta saatuihin tietoihin vaikuttaa tiedonantajan oma poliittinen etu.
Lue myös:
Kuvituskuva: Farzaaaad2000/Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0)
Artikkelin tarkat lähdetiedot linkkeineen sisältyvät VS Premium -tilaukseen.
Kirjoittanut

- Esa Paloniemi (s. 1971 Ruotsi) on poliittisesti, uskonnollisesti ja aatteellisesti sitoutumaton monialadiletantti ja indiekirjailija.

Lataa sovellus
Eiköhän tämä ole jo vakiintunut tilanne, monella tapaa historiallinen myös. Tuoreemmasta päästä Irak 2003 tai ”arabikevät” tulevat mieleen. Vanhemmasta päästä koko Suomen tai Ruotsi-Suomen sotahistoria. Se mitä vuosista 1918 ja 1939-45 saatu selville on tässä mielessä ”epähistoriallinen” ilmiö. Toki myös komea sulka monen historioitsijan hattuun, se pitää ammattikuntaan skeptisesti suhtautuvankin myöntää.