Pääkirjoitus 7.6.2024: Georgian pyrkimys suojautua ulkomaiselta vaikuttamiselta on hyvä asia
Georgiassa toimii yli 25 000 kansalaisjärjestöä, jotka saavat rahoituksensa ulkomailta. Vasta hyväksytty laki, joka pyrkii tekemään ulkomaisen sekaantumisen läpinäkyvämmäksi, voi parhaimmillaan estää Georgian ajautumisen sotaan.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Georgiassa toimii yli 25 000 kansalaisjärjestöä, jotka saavat rahoituksensa ulkomailta. Vasta hyväksytty laki, joka pyrkii tekemään ulkomaisen sekaantumisen läpinäkyvämmäksi, voi parhaimmillaan estää Georgian ajautumisen sotaan.
Yhdysvaltojen tekopyhyys ei näytä tuntevan mitään rajoja.
Maa nimittäin määräsi torstaina pakotteita kymmenille Georgian virkamiehille, hallitsevan Georgialainen unelma -puolueen jäsenille, lainvalvontaviranomaisille, lainsäätäjille, yksityishenkilöille ja perheenjäsenille vastauksena ”ulkomaalaisia agentteja” koskevan lain voimaantuloon.
Yhdysvaltojen mukaan Georgian johtajien tulisi harkita uudelleen toimiaan ja työskennellä viedäkseen eteenpäin kansansa pitkäaikaisia demokraattisia ja euroatlanttisia pyrkimyksiä. Ikään kuin kansan muut kuin euroatlanttiset pyrkimykset eivät voisi olla demokraattisia.
Georgian parlamentin hyväksymän uuden lain mukaan yli 20 prosenttia tuloistaan ulkomailta saavien kansalaisyhteiskunnan ryhmien on rekisteröidyttävä “vieraan vallan etuja palveleviksi organisaatioiksi“.
Laki aiheutti maan pääkaupungissa Tbilisissä viikkoja kestäneet mielenosoitukset ”Venäjän lakia” vastaan.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Lain kutsuminen venäläiseksi on kuitenkin sikäli harhaanjohtavaa, että Yhdysvalloissa säädettiin samantyyppinen FARA-laki (Foreign Agents Registration Act) jo vuonna 1938, kun taas Venäjällä vastaava säädettiin vasta vuonna 2012.
Laki ei voi olla “Venäjän laki” myöskään siitä syystä, että Venäjä on oletettavasti Georgiassa samalla tavalla ulkomaa kuin Yhdysvallatkin.
EU on kritisoinut Georgian lakiesityksen olevan “ei-yhteensopiva eurooppalaisten arvojen kanssa” ja se voi EU:n mukaan estää Georgian EU-jäsenyyden. Mikä vahinko!
Se mikä Brysselin pampuilta jää säännönmukaisesti kertomatta on se, että EU:ssa on vireillä vastaava lakihanke. EU-komission esittämä laki velvoittaisi samaan tapaan unionin jäsenmaita varmistamaan, että EU:n ulkopuolisten maiden puolesta lobbaavat organisaatiot ja henkilöt ilmoittavat toiminnastaan ja saamastaan rahoituksesta julkisessa rekisterissä.
Kertomatta on jäänyt myös se, että Georgiassa toimii yli 25 000 kansalaisjärjestöä, joista useimmat ovat riippuvaisia rahoituksesta Euroopasta ja Yhdysvalloista.
The Grayzonen tietojen mukaan EU rahoittaa yli 130 erillistä ”aktiivista projektia” ja 19 000 pientä ja keskisuurta yritystä maassa. Amerikkalaiset USAID ja CIA:n eturintamassa oleva NED ovat myös merkittäviä rahoittajia.
Monet ulkomailta rahoitetut kansalaisjärjestöt tavoittelevat nimenomaan Georgian integroimista EU:hun, Natoon ja muihin euroatlanttisiin rakenteisiin.
Näiden joukkoon on kuulunut esimerkiksi Shame Movement, joka on ollut Tbilisin levottomuuksien eturintamassa. NED-apuraharekisterit osoittavat, että vapaasti suomennettuna ”Häpeäliike” sai vuonna 2021 vain 80 000 dollaria ”alueellisten nuorisoaktivistien sitouttamisesta”, auttamalla nuoria georgialaisia vastaamaan poliittisiin ”haasteisiin” ja puolustamaan ”hallituksen vastuullisuutta”.
Kummallista kyllä, NED-merkintä, joka osoitti, että Shame Movement sai yli 90 000 dollaria samana vuonna ”edistääkseen demokraattista vastuuta ja tehokasta Georgian parlamentin valvontaa” on poistettu.
Merkinnässä todettiin, että organisaation tehtävänä oli seurata ”kaikkien parlamentaarikkojen ääniä ja lausuntoja ja ylläpitää verkkoprofiileja, joissa nämä tiedot ovat yksityiskohtaisesti”.
Olikohan tarkoitus kenties luoda ”häpeärekisteri” tai Ukrainan Myrotvoretsin kaltainen ”tappolista” kansanedustajista, jotka äänestävät ”väärin” lännen näkökulmasta?
Häpeäliike osallistui vastaavalla tavalla levottomuuksiin myös vuonna 2023, kun hallitus yritti edellisen kerran panna täytäntöön vastaavaa lainsäädäntöä. Hallitus kuitenkin perääntyi suunnitelmistaan, kun väkivaltaiset joukot uhkasivat valloittaa parlamentin.
Hallituksen vastainen propaganda on Georgiassa laulanut tuttua nuottia väittäen, että Georgialainen unelma -puolue palvelee Venäjän etuja Kremlin pelinappulana.
Länsimainen media ja poliitikot puolestaan ovat jättäneet päinvastaiset todisteet huomiotta ja vaikutusvaltainen Washingtoniin kytkeytyvä ajatushautomo Carnegie Endowment on jopa poistanut yksityiskohtaisen raportin, joka kumosi nämä väitteet kattavasti.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Georgian hallitus on pikemminkin ajanut Suomen perinteistä puolueettomuuspolitiikkaa muistuttavaa, viisasta asemoitumista, jota myös presidentti Urho Kekkonen valtakausillaan Suomessa ajoi. Maa on vahvistanut länsisiteitään, mutta ylläpitänyt hyviä naapurisuhteita Venäjän kanssa.
Pääministeri Irakli Kobakhidzen mukaan läpinäkyvyyttä lisäävä laki on välttämätön sellaisten ryhmien kitkemiseksi, joita hallitus syyttää väkivallan rahoittamisesta ja vallankumouksellisten prosessien tukemisesta.
Pääministeri antoi 3. toukokuuta tulistuneen lausunnon, jossa tämä syytti Yhdysvaltoja kahden epäonnistuneen vallankaappauksen järjestämisestä Tbilisissä vuodesta 2020 lähtien.
Pääministeri väitti, että nämä ponnistelut toteutettiin ”ulkoisista lähteistä rahoitettujen kansalaisjärjestöjen kautta”, ja ne olivat saaneet vaikutteita Yhdysvaltain Georgian suurlähettiläs Kelly C. Degnanin ”vääristä lausunnoista”. Suurlähettiläs oli syyttänyt Georgialainen unelma -puoluetta Kremlin nukeksi.
Kobakhidzen mukaan nämä väitteet ”edistivät ulkomailta rahoitettujen toimijoiden väkivaltaa”.
Maan parlamentissa 14. toukokuuta oppositiopuolueen kansanedustaja Tako Charkviani uhkaili asialla varsin avoimesti: ”Usko minua, Georgiassa tulee tapahtumaan värivallankumous.”
Georgian hallituksen huolenaiheena on ollut ilmeisen aiheellinen pelko siitä, että erityisesti Yhdysvaltojen sekaantuminen johtaisi ennen pitkää Ukrainan Maidanin vallankumouksen kaltaiseen liikehdintään ja toisen rintaman avaamiseen Venäjää vastaan.
Ukrainan tilanne osoittaa, että Georgian pyrkimys suojautua ulkomaiselta vaikuttamiselta on hyvä asia ja georgialaisten ehdoton etu.
Toivoa sopii, että uusi lainsäädäntö jarruttaa ulkomaista sekaantumista ja pysäyttää maan hivuttamisen Venäjän vastaiseen leiriin, jotta Ukrainan sijaissodan laajentuminen Georgiaan voidaan estää ja rauha maassa säilyttää.
Eurooppa äänestää uudesta Euroopan parlamentista tänä sunnuntaina 9. kesäkuuta. Sopii toivoa, että jo näyttönsä antaneet Euroopan sotaan ja talouskurimukseen saattaneet urapoliitikot äänestetään ulos parlamentista, eikä yhtä ainutta Euroopan vasalliasemaan Yhdysvaltojen suhteen tyytyväistä äänestetä heidän tilalleen.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Suomesta sunnuntain vaaleissa Euroopan parlamenttiin on tyrkyllä muun muassa perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen, joka kävi toukokuussa Georgiassa tukemassa protesteja omien sanojensa mukaan ”Venäjän lakia” vastaan, eli käytännössä ulkomaisen sekaantumisen puolesta ja edistämässä maan sysäämistä Venäjän vastaisen rintaman toiseksi proxy-sodan tantereeksi.
Eurooppa ja Suomi ansaitsisivat jotain parempaa kuin nykyisen älyllisen, moraalisen ja taloudellisen perikadon.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 13.4.2026Ulkomaat“Olisi pitänyt vetää markkinoilta” – rajut syytökset COVID-rokotteista Saksassa
- 12.4.2026Perspektiivi“Orbán on oikealla tiellä” – Tony Abbottin viesti Euroopalle
- 10.4.2026KotimaaKaupungit huutavat rahapulaa – Hämeenlinnassa halutaan polttaa 60 miljoonaa kahden kilometrin siirtoon
- 2.4.2026PerspektiiviDroonitapausten yksityiskohdat herättävät enemmän kysymyksiä kuin tarjoavat vastauksia
Kuka rahoittaa esimerkiksi ulkopoliittista instituuttia? Se on kai eduskunnan päärahoittama (veronmaksajat), mutta kuka ulkomainen maksaja on mukana?
Netistä ei google tietoja löydä.
Nuo jutussa mainitut ”eurooppalaiset arvot”… onko euroopassa asuvilla ihmisillä ollut niihin koskaan mitään sanomista vai ovatko täysin ne jenkkien ja/tai jutkujen keksimiä ja ”demokraattisesti” ylläpitämiä? No, se ainakin on selvää että erään pohjolan hölmölän lammaskansalta ei ole missään vaiheessa kysytty mitään eikä varmasti tulla kysymäänkään.
Sekin on mielenkiintoista että me ”sivistyneen lännen” maat vastustamme Venäjän ja Kiinan kaltaisia autoritaarisia maita mutta samaan aikaan teemme kaikkemme vähentääksemme sekä oman että muiden maiden itsemääräämisoikeutta omista asioistaan, tuemme demokratian vastaista kehitystä ”väärin ajattelevissa” maissa, syrjäytimme demokraattisesti valitun hallituksen Ukrainassa ja olemme päästäneet Ursula von der Leyenin kaltaisen ihmisen jota KUKAAN EI OLE ÄÄNESTÄNYT MISSÄÄN valtaan euroopan ytimessä. Miten tässä yhtälössä on mitään järkeä?
Oikeasti länsimaiden touhu on häpellistä.
Ihan oman piirin otannalla väitän että ihmiset jotka otti sen ”koronarokotteen” ei ole omia itsejään.
EU aloittaa neuvottelut sotaa käyvän Ukrainan kanssa ja lopettaa Georgian kanssa, joka pyrkii estämään vieraitten valtojen vaikuttamisen tulevaisuuteensa. Voiko olla totta, itsenäinen toiminta ei ole sopivaa mutta sotiminen ei ole este jäsenyydelle EU komission mielestä. Siksi Suomikaan ei voi toimia itsenäisenä valtiona, mutta sotaan varustautuminen on positiivinen piirre komission näkökulmasta.
Nyt on poliittisesti korrektia kannattaa sotaa. Eikä ydinsodan mahdollisuus ole pelottava kun verrataan ilmastonmuutokseen, se on ihän hirvittävä. – – – Aika aikaa kutakin, me ikäloput muistamme 80-luvun alusta sellaisenkin tapahtuman kuin ”rauhanjuna”. Se oli korrektia ennen kuin keksittiin poliittisen korrektiuden käsite. Tämä hokema oli kuitenkin jo keksitty: ”Kehitys kehittyy.”