EU suunnittelee kilpailuetujensa palauttamista

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Bryssel yrittää suunnitella uutta strategiaa, koska EU:n pelätään jäävän vieläkin enemmän Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen, kertoo Financial Times.

Financial Times kirjoittaa laajassa artikkelissaan EU:n pyrkimyksistä kilpailukykynsä palauttamiseen. Bryssel yrittää suunnitella uutta strategiaa, koska EU:n pelätään jäävän vieläkin enemmän Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen.

EU:n talous on dollareissa mitattuna 65 prosenttia Yhdysvaltain talouden koosta, kun vielä vuonna 2013 sama luku oli 91 prosenttia. Asukasta kohden Yhdysvaltain bruttokansantuote on yli kaksi kertaa suurempi kuin EU:n. Yksityiskohtien tarkastelussa Eurooppa on jäljessä, katsotaan sitten vaikkapa listoja maailman suurimmista teknologiayrityksistä, maailman huippuyliopistoista tai puolijohteiden valmistuskapasiteetista.

Pitkään jatkuneet rakenteelliset ongelmat heikentävät EU:n yhtenäismarkkinoiden – joiden teoriassa piti muodostaa 27 yksittäistä markkinaa yhdeksi – tehokkuutta.

Niin pk-yritysten omistajat kuin EU-diplomaatitkin sanovat, että EU-byrokratia murskaa kasvupotentiaalin. Pyrkimykset auttaa EU:ta kestämään koronan ja Ukrainan sodan aiheuttaman kaksoiskriisin pahimmat lyhyen aikavälin vaikutukset ovat luoneet keskipitkän aikavälin riskejä.

Mainos. Juttu jatkuu alla.

Teknologian mittakaavaharjoitus

Financial Times kirjoittaa, että Yksi totuuden hetki EU:lle oli 2000-luvun alussa, jolloin Internet-teknologiabuumi loi kymmeniä suuria yhdysvaltalaisia ryhmittymiä, mutta tuskin yhtään Euroopassa. Sen jälkeisten vuosikymmenten aikana EU:n yritykset eivät ole onnistuneet pääsemään lähellekään Applen, Alphabetin tai Amazonin kaltaisia yrityksiä tai haastamaan kiinalaisten kilpailijoiden, kuten Alibaban, mittakaavaa.

EU:n päättäjät ovat nyt erittäin huolissaan siitä, että seuraava teknologiavallankumous – liittyen tekoälyyn ja kvanttilaskentaan – ohittaa samalla tavoin Euroopan ja laajentaa entisestään kuilua maailman kahden taloudellisen suurvallan kanssa.

Virkamiesten ja analyytikoiden mukaan osasyynä tähän kuiluun on mittakaavakysymys ja se, ettei EU:n 450 miljoonan asukkaan potentiaalia pystytä täysin hyödyntämään, vaikka tämä ryhmä on suurempi kuin Yhdysvaltojen 332 miljoonan asukkaan väkiluku. Toinen osasyy on heidän mukaansa yhteistyön puute EU:n innovaattorien, yritysten ja rahoituksen välillä kaikkialta 27 maan blokista.

Molemmat osatekijät koskevat Financial Timesin mukaan sisämarkkinoiden epäonnistumista aidosti yhtenä kokonaisuutena eikä 27 yksittäistä markkinaa, jotka on silloitettu eri sopimuksilla, mutta jotka ovat erillään kansallisen byrokratian, protektionistisen politiikan ja huonosti toteutettujen EU:n sääntöjen vuoksi.

EU-byrokratia kasvun tiellä

Yritysten hankaluuksien kärjessä, ammattitaitoisen työvoiman pulan ja korkeiden energiahintojen ohella, on Brysselin asettama sääntelytaakka, sanoo Markus Beyrer, pääjohtaja BusinessEuropessa, joka edustaa liike-elämän lobbausryhmiä kaikkialta EU:sta.

Monet yritykset mainitsevat kasvavan määrän raportointirajoituksia, joita he kohtaavat osana blokin ”vihreää siirtymää” – painostusta EU:n nopeaan siirtymiseen ympäristöystävälliseen teknologiaan.

””Leikataan byrokratiaa!” he sanovat ja sitten päivää myöhemmin hyväksytään uusi due diligence -lainsäädäntö”, sanoo eräs korkea EU-diplomaatti hymyillen ja kohauttaa olkapäitään.

Joillekin jäsenmaiden diplomaateille suurin haaste blokin kilpailukyvylle eivät ole olleet pitkän aikavälin trendit tai ulkopuolisten kilpailijoiden väistämätön nousu. Sen sijaan uhka tulee sisäisistä päätöksistä, jotka on tehty kriisien keskellä. Koronapandemia ja sen jälkeen Venäjän sota Ukrainaa vastaan aiheuttivat EU:n taloudelle ja yhteiskunnalle ennen kokemattomia uhkia.

Tilaamalla italian entisiltä pääministereiltä Mario Draghilta ja Enrico Lettalta erilliset raportit kilpailukyvystä ja sisämarkkinoiden tilasta EU on osoittanut halukkuutta tunnustaa kilpailukykynsä ongelmat. Mutta tilanteen korjaaminen – ja yhä kilpailukykyisempien kilpailijoiden kurominen kiinni – vaatii paljon suurempaa poliittista tahtoa.

”Eurooppa tarvitsee peruskorjauksen”, sanoo yksi talousviranomainen komission sisällä.

Kommentti:

EU:n kilpailukyky on yhtä kuin sen jäsenmaiden kilpailukyky. EU itse ja eurovaluutta ovat rakenteellisia ongelmia kilpailukyvyn tiellä. Nokian esimerkki muistuttaa suomalaisia siitä, että menestyksen tueksi ei tarvita liittovaltiorakenteita. Lue koko kommentti alta.

Pääkirjoitus 6.11.2023: EU pyrkii palauttamaan itse tuhoamansa kilpailukyvyn – onko patenttiratkaisu lisää EU:ta?

Lähde: Financial Times

Mainos. Juttu jatkuu alla.

Kuvituskuva: Pexels free photos

Kirjoittanut

Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Verkkosanomien perustaja ja päätoimittaja.

Viimeisimmät

Kaikki kirjoitukset

Aiheeseen liittyy

Lisää mielenkiintoista luettavaa

Tilaa

4 Kommenttia

Sisältöpalautteet

Näytä kaikki kommentit

Tehdäänkehitysmaayhdessä

2 vuotta sitten

Eurooppa tarvitsee itsenäiset kansallisvaltiot, jotka itse päättävät omista asioistaan ja kehittävät yhteiskuntiaan. Ei (N)EUvostoliittoa joka on jokaisen loisivan byrokraatin märkä uni.

Vastaa