Lisää mielenkiintoista luettavaa

Tilaa
Ilmoita
guest

7 Kommenttia
Sisältöpalautteet
Näytä kaikki kommentit
Armo
Armo
8 kuukautta sitten

Juuri näin. Melkein kaikki sieltä viekamiehistöstä 80′ s puolvälin jälkee julkinen telotus

Suomi huijattiin euroon
Suomi huijattiin euroon
8 kuukautta sitten

Suomi huijattiin Euroon.

Maastrichtin sopimuksen sanalla ”as appropriate” käsitteellä opn 13 merkitystä.

Kun äänestettiin, niin sille annettiin merkitys että sopimus ei velvoita liittymään euroon.

Myöhemmin sanalle ”as appropriate” annettiin merkitys että sopimus velvoittikin liittymään euroon…..

Maastrichtin sopimuksen.

Ydin ongelma on siinä että sopimuksen sanalla ”as appropriate” on 13 eri merkitystä. Joten sitä voidaan tulkita 13 eri tavalla.

Puhemies ymmärsi asian aikanaan näin:
myös silloinen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen uskoi, ettei EU-äänestyksen yhteydessä vielä päätetä markan kohtalosta. Hän kertoi asiasta Suomen Kuvalehden haastattelussa (15/1997).

MYÖHEMMIN sitten kerrottiin eduskunnalle, vuosia sen jälkeen kun eduskunta oli hyväksynyt Maastrihtin sopimuksen,  että itse asiassa Maastrichtin sopimus velvoitti Suomen liittymään euroon ja, että eduskunta olisi jos Maastrihtin sopimuksen hyväksyessään ”porannut reiän perustuslakiin” sen hyväksymällä

Sanakirja:
appropriate=varattu, sopiva, osoitettu, täsmällinen, sovelias, asianmukainen, kohtuullinen, osuva, asiaankuuluva, asianomainen, tarkoituksenmukainen, sattuva, asiallinen, oikea

Maastrichtin sopimuksen 5 kohta:

5.  During the  second stage,  each Member
State shall,  as  appropriate,  start  the
process leading   to  the  independence of
its  central  bank,   in  accordance  with
Article  108

Ruotsi on hyväksynyt saman Maastrictin sopimuksen, ja siellä on katsottu että Maastrictin sopimus ei velvoita euroon siirtymistä.

Jussi Neuvonen
Jussi Neuvonen
8 kuukautta sitten

Juuri kuten Kautio kirjoitti. Eduskunnassa on vain Järjestelmäpuolueen edustajia joten aloitteen on tultava ”alhaalta päin”. Väyrynen parantaa vanhetessaan, voisipa saman sanoa monesta muustakin poliitikosta.

Puolueeton
Puolueeton
8 kuukautta sitten

Kun Euroopan yhteisön liittymistä harkittiin niin silloin jo vaikutti itäisen naapurin pelko, vaikka siihen ei syytä ollut. Silloin kyllä hallituksen päätöksissä tuli itäinenen naapuri ottaa huomioon. Siis pelko koski vain vallanpitäjiä. Nämä pelkäsivät tekevänsä virheitä, joista tulee haittaa menestymiselle politiikassa. Siksi päätettiin ottaa myös sama raha, joka on Euroopan yhteisöllä lisäämäässä turvallisuutta.

Nyt tilanne on mennyt vielä pahemmaksi, kun suuressa pelossa turvallisuussyistä oli pakko liittyä NATOon, ja vielä lisäksi tehdä sopimus Yhdysvaltojen turvallisuus avusta. Tämä oli vallanpitäjille tärkeää, koske he eivät enää ole vastuussa kansalaisten turvallisuudesta, se on muiden niskoilla. Mutta samalla meni itsenäisyys ja jouduttiin toimimaan muiden hyödyksi. Vallanpitäjät Suomessa ovat tottuneet siihen, ettei kansalaiset kyseenalaista heitä taloudellisista asioissa vaan turvallisuus on tärkeä. Media on tähän suuri syyllinen.

Petteri
Petteri
8 kuukautta sitten

Kirjoituksessa ei mennä tarpeeksi syvälle siihen mikä on varsinainen ongelma. Näissä artikkeleissä pureudutaan asiaan hyvin:

https://ebolakani.blogspot.com/2012/03/tosiasiassa-euro-onkin-ulkomainen.html

https://ebolakani.blogspot.com/2012/04/valtion-joka-on-omaksunut-euron-on.html

Ongelma on tiivistetysti se, että euro ei ole valtionvaluutta. Valuutta on erotettu yksittäisistä valtioista. Yksikään niistä valtiosta, jotka käyttävät euroa, ei voi liikkeelle laskea euroja, vaan ovat kyseisen valuutan käyttäjiä. Valtion, joka on omaksunut euron, on lainattava valuuttansa. Niiden on maksettava mitä tahansa velkakirjamarkkinat vaativatkaan.

Koko taloutemme on liikepankkien myöntämien lainojen armoilla!

Ja tämä tässä, oi rakas veronmaksaja, on ”uusklassista” velkaorjuutta.

Petteri
Petteri
8 kuukautta sitten

Rahan syntymekanismi on suurin ongelma

Anu Taskinen kysyi (HS Mielipide 3.1.), miten on mahdollista, että maailmassa on enemmän velkaa kuin rahaa. Useimmiten rahaa saa palkkana, tulonsiirtona, lahjana, osinkona tai myymällä jotakin. Mutta mistä tuo raha on peräisin? Se on peräisin sinun tai jonkun toisen lainaamasta rahasta.

”Valtiot ovat luovuttaneet rahan luontioikeuden yksityisille liikepankeille. Tämä tarkoittaa sitä, että rahan kierto alkaa vasta sitten, kun joku on mennyt pankkiin ja lainannut sen sieltä. Pankki luo lainattavan pääoman laillisella kirjanpitomenettelyllä tyhjästä, ja pankki lainaa vain lainasopimuksessa olevan pääoman summan. Pankkiin on kuitenkin palautettava enemmän rahaa kuin sieltä on lainattu, ja samalla tämä raha kuolettuu eli katoaa kierrosta.

Kun pankki lainaa vain lainasopimuksessa olevan summan, mistä korot maksetaan? Korot maksetaan omasta tai jonkun muun lainaamasta rahasta. Tämä tapahtuu täysin riippumatta siitä, miten raha ansaittiin. Tämä tarkoittaa sitä, että ne, jotka ovat ottaneet lainaa eilen tai tänään, ovat velan takaisinmaksussa riippuvaisia niistä, jotka ottavat velkaa huomenna. Tämä on velkapyramidiponzi.

Ilman velkaa ei ole rahaa ja ilman rahaa ei ole taloutta. Tuotanto ei luo talouteen tuotannon arvoa vastaavaa tuloa, vaan pankista lainattu raha luo tuotannon arvoa vastaavan tulon. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen kuin euro voidaan kuluttaa, se täytyy lainata korolla. Nykyisessä järjestelmässä ei ole olemassa sellaista määrää työtä, tuotantoa, leikkauksia, yksityistämistä, veronkorotuksia, eläkeikien nostoja, taloudellista integraatiota, palkkojen alentamista ja kilpailukyvyn kasvattamista, joilla tästä taloudellisesta ahdingosta voitaisiin nousta. Toivoisin jokaisen suomalaisen – kansanedustajia myöten – ymmärtävän tämän.

Nykyinen taloudellinen ahdinko johtuu velkasaturaatiosta eli siitä, kun lainanhoitokulut syövät liikaa elämiseen jäävästä rahasta, eikä juuri kukaan halua tai kykene ottamaan lisää velkaa. On vain täsmälleen yksi ongelma, ja se on rahan syntymekanismi. Mitään muuta ongelmaa ei ole. Kaikki muut taloudelliset ongelmat ovat vain oireita tästä. Paranna sairaus, niin oireet katoavat.”.

Petteri
Petteri
8 kuukautta sitten

Suomen Pankin julkaisussa ”Lyhyt johdatus rahaan” kerrotaan:

”Nykyään raha on suurimmaksi osaksi vain elektronisia merkintöjä liike-, säästö- ja osuuspankkien tietojärjestelmissä.”

Rahan velkaluonne vahvistetaan hieman myöhemmin:

”Jokainen euro, punta, kruunu, rupla, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa.”

Sitten kerrotaan pankkien rahanluontikyvystä:

”Suurin osa rahasta on muodostunut pankkien antolainauksen yhteydessä. Koska nykyään kaikki raha on jonkun velkaa, ei ehkä ole kovin yllättävää, että rahaa muodostuu jonkun ottaessa lainaa.”

Rahan tuhoutumisesta puolestaan sanotaan:

”Lainan tullessa kuoletetuksi rahaa lakkasi olemasta, ja perittyjen korkojen vuoksi vieläpä hiukan enemmän kuin mitä lainaa myönnettäessä muodostui.”

Suomen Pankin toisessa julkaisussa ”Raha ja luotto rahapolitiikassa” todetaan näin:

”Raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa […] Raha on velkarahaa […] Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä.”

Samassa julkaisussa sanotaan:

”Kyky luoda ostovoimaa tyhjästä tekee pankkien luotoista analyyttisesti eri asian kuin mitä ovat muiden rahoituksenvälittäjien luotot. Muut rahoituksenvälittäjät, kuten rahoitusyhtiöt, eivät luo rahaa, vaan niiden täytyy hankkia rahoitus ensin pankkitileilleen, jotta niiden myöntämät luotot voidaan nostaa. Rahalaitokset puolestaan voivat myöntää luotot ensin ja ne saavat rahoituksen samassa yhteydessä. Yksittäinen pankki on tietenkin omasta näkökulmastaan lähimain rahoituksen välittäjän asemassa, eli sen on varattava rahoitus luotonantoonsa. Mutta jos kaikki pankit laajentavat luottojaan nopeasti tasatahtia, ne eivät välttämättä koe likviditeettiongelmaa. Koko kansantalouden tasolla tulkinta menee rahalaitosten osalta yleensä niin, että luotot syntyvät ensin ja niiden rahoitus – talletukset – automaattisesti sen jälkeen (taseessa erät muuttuvat aivan samanaikaisesti).”

lähde:
https://publications.bof.fi/bitstream/handle/10024/43496/169229.pdf?sequence=1
https://publications.bof.fi/handle/10024/43521