Suomi maksaa EU:lle lähes 9 miljoonaa pitääkseen 420 turvapaikanhakijaa poissa
EU-sopimus velvoittaa Suomea osallistumaan taakanjakoon. Hallitus valitsee miljoonien maksut vastaanottojen sijaan.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
EU:n sisäministerit sopivat joulukuun alussa Brysselissä uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen ensimmäisestä vuosittaisesta solidaarisuusjärjestelmästä, joka astuu voimaan kesällä 2026. Kokoukseen osallistui myös Suomen sisäministeri Mari Rantanen (ps.).
Järjestelmä määrittää, kuinka monta turvapaikanhakijaa jäsenmaat siirtävät vastuulleen tai vaihtoehtoisesti kuinka paljon ne maksavat EU:n solidaarisuusrahastoon. Rahaa käytetään pääosin etulinjan maille, kuten Kreikalle ja Italialle, turvapaikanhakijoiden vastaanoton, majoituksen ja alkuintegraation kustannusten kattamiseen.
Vuodelle 2026 Suomen osuudeksi on arvioitu noin 420 ihmisen vastaanottaminen tai lähes yhdeksän miljoonan euron maksu. Hallituksen linjan mukaan Suomi painottaa rahallista tukea, vedoten vastaanottokyvyn rajallisuuteen itärajan poikkeustilanteen jälkeen.
EU:n sopimuksen mukaan vauraammat jäsenmaat voivat kattaa jopa 60 prosenttia velvoitteestaan suorilla maksuilla. Suomi aikoo käyttää tätä joustoa, mutta varaa silti paikkoja alaikäisille ilman huoltajaa tuleville, joita pidetään poliittisesti helpommin hyväksyttävänä ryhmänä.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.
Käytännössä ratkaisu tarkoittaa, että EU-jäsenyys tuo mukanaan yhä tarkemmin hinnoiteltuja velvoitteita, joiden vastine näkyy usein muualla kuin kansallisessa arjessa. Ilman EU-jäsenyyttä Suomi ei osallistuisi yhteiseen turvapaikka- ja taakanjakomekanismiin eikä joutuisi maksamaan rahallisia osuuksia siitä, ettei se ota vastaan muualta siirrettäviä turvapaikanhakijoita, vaan vastuu turvapaikkapolitiikasta olisi täysin kansallinen.
Kuvituskuva: Kari Keskitalo, valtioneuvoston kanslia (CC BY 2.0)
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Lue seuraavaksi
Terveys & hyvinvointi18.5.2026Kuinka monta annosta ultraprosessoitua ruokaa on liikaa sydämellesi?
Kotimaa13.5.2026Tärkeää tietoa Verkkosanomien jäsenyyksistä
Ulkomaat11.5.2026Bulgarian väliaikainen hallitus tilasi viime metreillään Euroopan kalleinta asfalttia
Ulkomaat10.5.2026Video paljastaa dramaattisen läheltä piti -tilanteen Newarkissa
Tuohan tekee yli 21 000e/läpsyttelijä yhdeltä vuodelta. Sinänsä hyvä diili koska ne jäisivät roikkumaan tänne sen vuodenkin jälkeen. Mutta kun kyseessä on lama-Suomi, niin peruspäivärahan verran tulisi olla riittävän iso. Eli 9600 pitäisi riittää. Varsinkin kun läpsyttelijät pidetään halpamaissa. Eli tuolle porukalle 4.3 miljoonaan olisi ”hyvä diili”, ja koska ko. maat päästävät ne tulemaan maa-alueilleen niin siitä puolet, eli ~2.2 miljoonaa olisi sopiva summa.
Ja periaatteella ”ota tai jätä”, eli jos ei kelpaa niin ei sitten.
Ainakin se selvää etteivät tällaiset ”diilit” kestä sanotaan sataa vuotta, kuten ns. tsaarinaika kesti. Heitin tämän kun halusin lisätä että melkein kaikki näkemisen arvoinen Helsingissä tsaarinaikaista: Kallion kirkosta ”Natsalle”, työväentalolta ”Bottalle”. Mielipiteitä tietysti kaikilla mutta historian harrastuksessa olisi lisäämisen varaa?