Anna Kontula esittää asia-argumentaation kunnianpalautusta: ”Uskon, että meistä on parempaan”
Kontulan mukaan yhteiskunnallisessa keskustelussa tunteet ovat menneet aivan liian pitkälle.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Kontulan mukaan yhteiskunnallisessa keskustelussa tunteet ovat menneet aivan liian pitkälle.
Kansanedustaja, sosiologi Anna Kontulalta on ilmestynyt uusi esseekokoelma Kadonneen järjen metsästys.
Kontulan mukaan suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tavassa ymmärtää yhteiskuntaa, tunteet ovat menneet aivan liian pitkälle.
”Sen seurauksena, me pyritään löytämään yhteiskunnallisiin ongelmiin ratkaisuja yksilötasolla, korjaamalla yksilöitä. Ja tämä aikana, jolloin rakenteellista ymmärrystä ja isoja ratkaisuja tarvittaisiin enemmän kuin koskaan”, Kontula sanoo.
”Terapian kieli on valunut yli äyräidensä, yhteyksiin, jotka on aikaisemmin mielletty toisin. Sen ansiosta on tunteista puhuminen sallittua, tunnetaitoja kehitetään ahkerasti ja turvallista tilaa saa vaatia. Terapian kielellä käytetään kuitenkin myös poliittista ja taloudellista valtaa: syntyy itseensä käpertyneiden yksilöiden nopeaa ja pirstoutunutta ymmärrystä”, todetaan kirjan esittelyssä.
Ratkaisuksi Kontula esittää kirjassaan vanhan kunnon asia-argumentaation kunnianpalautusta.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Kontula on vasemmistoliiton kansanedustaja, joka on kertonut jättävänsä eduskunnan tämän kauden jälkeen. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2011.
Lähde: Anna Kontula/X
Kuvituskuva: Taneli Hämäläinen/Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0)
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 20.12.2025VS PremiumNato-jäsenyyden harha ja kansallinen vastuu – automaattista apua ei ole
- 19.12.2025PerspektiiviJeffrey Sachsilta avoin kirje Friedrich Merzille: ”Opetelkaa historiaa, herra liittokansleri!”
- 18.12.2025TalousPurra vaatii keskustelua eurojäsenyyden haitoista
- 14.12.2025UlkomaatFico: ”Jos venäläisen tai ukrainalaisen elämä on paskan arvoinen, en halua olla osa sellaista Länsi-Eurooppaa”
Oli puolue vasemmalla tai oikealla tai jostain muusta aatteesta kiinnostunut, aina niissä on joitakin järkeviä, jotka huomaavat politiikan virheet – tai pitäisikö sanoa demokratian masiiivisen idiotismin, kuten Voltaire aikoinaan sanoi. Voltairen aikaan kansalaisten tappaminen oli yleistä joko rikoksen tai rahojen tähden. Nyt kansalaiset ovat suojattuja tappamiselta rauhan aikana, mutta sodassa se on demokratian mukaan sallittua ja kallista kansalaisten maksettavaa toimintaa.
Kadonneen järjen metsästys… Tuskin järjettömien mielestä järki mihinkään on kadonnut. Moni heistä pystyy todistamaankin järkevyytensä: akateeminen oppiarvo, työ asiantuntijaorganisaatiossa. Nostan Kantolalle hattua mutta nyt tilanne taitaa olla liian karmea pamfleteilla korjattavaksi. Ehkä yrittänyttä ei laiteta…
Jätän arvostelematta Kontulan omia ulostuloja, jotta ovi eteenpäin menolle pysyisi auki.
On totta että etenkin hallituksen ja ministereiden puheissa alkaa järki olla vähiten esiteltynä, ja loukkaantumiset (- minä, kuulija, joka olen kaiken ylin auktoriteetti, enkä osaa käsitellä tunteitani -) sekä tahalliset vääriymmärrykset aasinsiltoineen ja ennenkaikkea, ala-arvoiset, ad.hominum hyökkäykset ovat etusijalla.
Koska aiheesta puhutaan, on ensisijaisen TÄRKEÄÄ muistaa että valtiomme on pian 100 vuotta vastannut lasten ja nuorten yleissivistyksestä. Jos Kontula siis pyrkii tällä siihen, että hiilidioksidin ”myrkyllisyydestä” ja muista turhista kouluaiheista luovuttaisiin aidon logiikan, väittelyn ja filosofian puolesta, olen mukana hengessä.
Pari ongelmaa toki jää;
Hän, ja hänen ”juttelupiirinsä” ei saa, eikä yritä saada aikaan mitään konkreettista. Minäkin olen monesti puhunut ”viisaita” ystävieni kanssa, ja nyt kiukuttaa kun kukaan ei tee niinkuin minä parhaaksi näen :(.
Isompi ongelma on esimerkin voima. Kuinka vastuullinen aikuinen – vanhempi tai opettaja, tai ”auktoriteetti”-mikälie (r)asiantuntija – voi olettaa, että järki ja logiikka ovat ajattelussa etusijalla, kun tänään aikuistuvien nuorten elämänkokemukset koostuvat ylivoimaisesti eniten kysymyksistään – eli eivät tiedä vastausta !!! – loukkantuvista aikuisista, jotka eivät vastaa kysymykseen, parhaimmillaan hyökkäävät ja henkisesti pahoinpitelevät kysyjää.
Kohtaan päivittäin aikuisia, jotka eivät kestä vasta-argumentteja lainkaan, järkeviä tai ei. En jää useinkaan heitä kiusaamaan, mutta säälin heidän kasvatustaan. Tuonkaltainen voimakas vastahyökkäysreaktio syntyy vain kun joku on ”kasvatettu” orjamentaliteettiin tai palvelemaan. Se ei edusta monesti loukkaantujan omia ajatuksia, vaan kehäpäätelmiä joihin hän on ehdollistunut.
Aihe on käsi kädessä sen ”ihmiset eivät hyväksy faktoja todisteista huolimatta” -ilmiön kanssa.
Hienoa jos saamme fakta-argumentoinnin jälleen tapetille! Täytyy muistaa että silloin mitkään puheenaiheet abortista geneettisiin poikkeamiin, tai ”vihapuheesta” [uskomatonta pas…] holokaustiin, eivät voi enää olla tabuja. Sitä minä odotan eniten.