Kommentti: Georgia hyväksyi ”ulkomaisia agentteja” koskevan lain

Georgian parlamentti hyväksyi kiistellyn lakiesityksen, joka velvoittaisi voimaan tultuaan yli 20 prosenttia tuloistaan ulkomailta saavien kansalaisyhteiskunnan ryhmien rekisteröitymistä vieraan vallan vaikuttajiksi.

Georgian parlamentti hyväksyi tiistaina ”ulkomaisia agentteja” koskevan lain, joka on aiheuttanut viikkoja kestäneet joukkomielenosoitukset.

Georgian presidentti on ilmoittanut käyttävänsä veto-oikeuttaan lakia vastaan, mutta parlamentti voi halutessaan ohittaa presidentin.

Lakiesityksen mukaan yli 20 prosenttia tuloistaan ulkomailta saavien kansalaisyhteiskunnan ryhmien on rekisteröidyttävä ”vieraan vallan etuja palveleviksi organisaatioiksi”.

Kriitikot ovat kutsuneet esitystä ”Venäjän laiksi”, jota voidaan käyttää kansalaisvapauksien uhkaamiseen.

Äänestyksen jälkeen mielenosoittajat yrittivät murtautua sisään parlamenttiin, ja väkijoukot sulkivat myös katuja maan pääkaupungissa Tbilisissä.

Lakiesityksen kutsuminen ”Venäjän laiksi” on sikäli harhaanjohtavaa, että Yhdysvalloissa säädettiin samantyyppinen laki jo 1930-luvulla, kun taas Venäjällä vastaava säädettiin vasta vuonna 2012.

Laki ei voi olla ”Venäjän laki” myöskään siitä syystä, että Venäjä on oletettavasti Georgiassa samalla tavalla ulkomaa, kuin mikä tahansa muukin maa, joten myös yli 20 prosentin venäläisrahoituksessa olevilla kansalaisjärjestöillä olisi todennäköisesti samat velvollisuudet lain tultua voimaan.

EU on kritisoinut Georgian lakiesityksen olevan ”ei-yhteensopiva eurooppalaisten arvojen kanssa” ja se voi EU:n mukaan estää Georgian EU-jäsenyyden.

EU:ssa on kuitenkin vireillä vastaava lakihanke. Euroopan komission esittämä laki velvoittaisi samaan tapaan unionin jäsenmaita varmistamaan, että EU:n ulkopuolisten maiden puolesta lobbaavat organisaatiot ja henkilöt ilmoittavat toiminnastaan ja saamastaan rahoituksesta julkisessa rekisterissä.

Myös EU:ssa lakihanketta ovat arvostelleet kansalaisjärjestöt, jotka pelkäävät, että sitä voitaisiin käyttää kriittisten äänien hiljentämiseen. EU:sta lakia on puolusteltu sillä, että siihen ei liity rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Toisaalta tiedämme hyvin, että länsimaissa kriittisten äänten vaientaminen tapahtuu julkisen häpäisyn kautta, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa trollitilien toimesta, joten jo tietojen kerääminen rekistereihin tarjonnee erilaisiin hybridivaikuttamisen operaatioihin tarvittavia tietoja.

Sekä EU:n että Yhdysvaltojen kritiikki Georgiaa kohtaan on siis kaiken kaikkiaan melkoisen räikeää tekopyhyyttä.

Lienee syytä myös kysyä, mikä ongelma ja huoli Georgian EU-lippuja heiluttelevalla kansalaisyhteiskunnalla todellisuudessa on, jos se on aidosti kansan syvistä riveistä nouseva ja siltä rahoituksensa keräävä kansalaisyhteiskunta, eikä ulkomaisella rahoituksella pyörivä verkosto, jonka tavoitteet liittyvät maan suunnan kääntämiseen?

Lähteet: BBC, Politico, Euronews, Yhdysvaltain oikeusministeriö

Kuvituskuva: Pexels free photos

---

Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.

• Facebook
• X
• Threads
• LinkedIn
• Pinterest
• Reddit
• Telegram
• WhatsApp
• Bluesky
• Jaa kaverille sähköpostitse
• Kopioi linkki

Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille: Lataa sovellus

Kirjoittanut

Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Verkkosanomien perustaja ja päätoimittaja.

Kirjoittajan tuoreimmat

• Ulkomaat2.7.2026NATO:ssa repeämä Ukrainan tuesta – Italia jarruttaa sitoutumista vuoteen 2027
• VS Premium1.7.2026Meteorologi Euroopan poikkeuksellisesta helleaallosta: ”Ei liity mitenkään ilmastonmuutokseen”
• Pääkirjoitus1.7.2026Pääkirjoitus 1.7.2026: Rikosoikeus ei saa muuttua mielipiteiden vartijaksi
• Ulkomaat1.7.2026Qatargate: Eurooppalainen pidätysmääräys ex-komissaarista