Petri Kuittisen vieraskynä: Saksan kaasupula on riski koko EU-alueen taloudelle - Suomelle luvassa karua kyytiä

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Varoitus: Tämä teksti saattaa masentaa sinut. Luvut eri lähteistä.

Saksa on Suomen ylivoimaisesti suurin kauppakumppani. Peräti 14,6 prosenttia viennistämme menee Saksaan. Jos Saksan talous kyykkää, niin se näkyisi kyllä Suomenkin teollisuudessa ja viennissä. Varsinkin kun noin 4 miljardin euron vuotuinen vienti Venäjälle on samaan aikaan hyytymässä kokonaan (5,6 prosenttia kokonaisviennistä).

Pakotteet siis iskevät pieneen Suomeen kahdelta suunnalta ja on vaikea keksiä tässä tilanteessa suurta vaihtoehtoista ostajaa suomalaisten tuotteille, kun Suomen johto on suuressa ”viisaudessaan” tuhonnut suhteet myös Kiinan suuntaan.

Suomi on geopoliittisesti asemoinut itsensä sekä EU:n että Yhdysvaltain talutusnuoraan. Euroalueen taantuma on lähes varma ja taantumasta tulee todennäköisesti useita vuosia kestävä. Ei ole näköpiirissä realistista skenaariota, että Yhdysvallat voisi paikata Euroalueen heikkoutta.

Saksan hallituskoalitio, jossa on mukana myös vihreät, on jo äänestänyt sen puolesta, ettei jo suljettuja ydinvoimaloita käynnistetä uudelleen. Niiden nopea uudelleenkäynnistys ei olisi muutenkaan ollut realistista, koska tarvittava henkilökunta on jo muualla ja kriittisetkin huollot on varmasti jätetty tekemättä.

Saksa on vuonna 2002 tuottanut lähes 20 prosenttia kokonaisenergiastaan ydinvoimalla. Nyt määrä on enää 12 prosentin luokkaa, koska uutta ydinvoimakapasiteettia ei ole rakennettu. Vanhojen voimaloiden on annettu rapistua ja poliittisista syistä vuonna 2011 Saksa sulki ydinvoimaloitaan, samana vuonna Japanissa tapahtuneen Fukushiman ydinonnettomuuden takia.

Mainos. Juttu jatkuu alla.

Saksa tarvitsisi ainakin 15 ydinreaktoria lisää. Tuo olisi suuruusluokaltaan noin sadan miljardin euron hankinta ja realistinen aikataulu olisi noin 10 vuotta. Poliittisesti tuohon ei saa lupaa, eikä rahaa, mutta sattumalta Saksan nykyhallitus jo päätti ylimääräisestä 100 miljardista eurosta pelkästään tälle vuodelle normaalin reilun 50 miljardin puolustusbudjetin päälle.

Rahaa siis on, jos vain halua on. Uudella puolustusbudjetillaan Saksa nousee Venäjän ohi kolmossijalle Yhdysvaltojen ja Kiinan taakse. Historiallisestihan Saksan sotavarustelu on luvannut ”hyvää” Euroopan rauhalle ja vakaudelle. Saksa aikoneekin korvata energiavajettaan lisäämällä kivihiilen polttoa. Tämä on kaikista energiantuotantomuodoista saastuttavin.

Vihreä siirtymä saa siis odottaa, vaikka ilmastomuutoshysteerikkojen puheissa meillä ei ollut lainkaan aikaa odottaa, vaan muuten tuhoutuu koko maailma ja ihmiskunta. Ilmeisesti Putin antoi lisäaikaa.

Paperilla Saksan potentiaalinen uusiutuvan energian kapasiteetti on jo noin puolet maan energian tuotannosta, mutta tässä on kyse teoreettisesta maksimituotosta. Pilvisenä päivä aurinkovoiman tuotto tippuu ja tuulettomana hetkenä tuulivoima tuottaa huonosti. Todellisuudessa Saksassa uusiutuvan energian osuus on 41 prosenttia, joka on sekä Euroopan, että maailman huippua. Suurin osa lopusta tuotannosta on fossiilisia polttoaineita eli hiiltä, ruskohiiltä ja maakaasua.

Ongelma on, että Venäjällä on sekä planeetan suurimmat tunnetut maakaasuvarat että se on ollut suurin maakaasun viejä. Korvaavaa maakaasun tuottajaa ei helposti löydy. Saksalla ei ole ollenkaan nestemäiseen muotoon prosessoidun eli LNG-maakaasun käsittelykapasiteettia ja tuon rakentaminen ei onnistu hetkessä, vaan kestää vuoden ja maksaa ainakin kymmeniä miljardeja. LNG-kaasu on myös ainakin 30-50 prosenttia kallimpaa kuin putkessa kulkeva ei nesteytetty kaasu.

Vientivetoinen Saksa joutuu siis joka tapauksessa lisäämään kivihiilen ja ruskohiilen polttoa merkittävästi, jos se yrittää säilyttää teollisuutensa ja teollisuutensa kilpailukyvyn. Pysyvästi kalliimmilla energian hinnoilla tuotanto liputetaan edullisemman energian maihin.

Saksan vienti Venäjälle on romahtanut – ”kiitos” pakotteiden. Viennin arvosta lähti maaliskuussa 2022 pois peräti 60,9 prosenttia ja huhtikuussa 2022 64,1 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Suurta pudotusta on tapahtunut muun muassa koneiden ja kemian tuotteiden viennissä. Tämä kyllä pitkällä aikavälillä rampauttaa myös Venäjän taloutta.

Samaan aikaan Saksan tuonti Venäjältä on arvoltaan kasvanut peräti 41.9 prosenttia, vaikka volyymi on tippunut. Tämä johtuu fossiilisten polttoaineiden ja lannoitteiden hinnan noususta.

Saksan kokonaisvienti on noussut, mutta sen tuonti on noussut vielä rajumpaa vauhtia. Saksan kauppatase meni nyt yli 30 vuoteen alijäämäiseksi. Toisin sanoen Saksa tuo enemmän kuin se vie. Tästä pääsyy on pakotteiden. Saksa joutunee paikkaamaan vajauksen velkaantumalla.

Saksa joutuu nyt säästämään katuvalaistuksesta ja lämpimästä vedestä. Talvella on luvassa varmasti paljon pahemmat säännöstelyt ja Saksa joutuu todennäköisesti sosialisoimaan yhtiöitään, joista voi suomalaisille koitua jopa 15 miljardin euron lasku (pelkästään Uniperistä!).

Jos kaasun vienti ei palaa entiselleen, niin Saksa joutunee myös ajamaan alas kemianteollisuuttaan. Riittävää määrää korvaavaa biokaasua ei näet ole ja kemianteollisuus tarvitsee kaasua myös raaka-aineekseen.

Saksa on myös suuressa ”viisaudessaan” päättänyt suututtaa sen tärkeimmän kauppakumppanin ja vientimaan eli Kiinan.

Saksan suurimmat yritykset ovat autofirmoja, kuten Volkswagen (VW) konserni, BMW ja Mercedes. Näiden myynnistä peräti 30-40 prosenttia suuntautuu Kiinaan. Jokaisen suuren firman kohdalla tärkein vientimaa ja markkina on Kiina. Pelkästään VW:llä on 38 autotehdasta Kiinassa ja Volkswagen on ollut vuodesta toiseen Kiinan myydyin automerkki, mutta kuinka pitkään?

Tästä huolimatta Saksa haluaa irti Kiinasta, koska Saksan päättäjät uskovat uiguurien pakkotyö- ja kansanmurhateoriaan. Tehdään siis taloudellinen itsemurha jenkkien masinoiman ja rahoittaman Kiina-vihamielisen propagandan takia.

Mainos. Juttu jatkuu alla.

Saksa on myös jo ilmaissut halukkuutensa Kiinan ”eristämiseen” lähettämällä jo vuonna 2021 sota-aluksia Etelä-Kiinan merelle. Euroopan NATO-maat tulevat laajentamaan toimintaansa tuolla suunnalla ja en pidä mahdottomana, että Japani luopuisi hyökkäys-”aseettomuudestaan”, muuttaisi perustuslakinsa ja aloittaisi massiivisen asevarustelun.