Kanadan pääministeri Davosissa: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys oli hyödyllinen valhe

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Kanadan pääministeri Mark Carney käytti Maailman talousfoorumissa Davosissa tiistaina pitämässään puheessa poikkeuksellisen suoraa kieltä kuvatessaan kansainvälisen järjestelmän tilaa. Hänen mukaansa niin sanottu sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on ollut jo pitkään osittain fiktiota, jota ylläpidettiin, koska se palveli monien maiden etuja Yhdysvaltojen hegemonian tuottamien hyötyjen ansiosta.

Carneyn mukaan kansainvälisiä sääntöjä ja oikeutta on sovellettu epätasaisesti sen mukaan, kuka on syytetty ja kuka uhri ja rituaaleihin osallistuttiin kaksoisstandardeista välittämättä:

”Tiesimme, että kertomus sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestyksestä oli osittain valheellinen. Tiesimme, että vahvimmat vapauttivat itsensä säännöistä silloin kun se heille sopi, ja että kansainvälistä oikeutta sovellettiin eri tiukkuudella sen mukaan, kuka oli syytetty ja kuka uhri. Tämä fiktio oli hyödyllinen. Niinpä laitoimme kyltin ikkunaan, osallistuimme rituaaleihin ja vältimme suurelta osin osoittamasta ristiriitaa puheen ja todellisuuden välillä. Tämä sopimus ei enää toimi”, Carney sanoi.

Pääministeri korosti, että maailma ei ole siirtymävaiheessa vaan keskellä perustavaa laatua olevaa murrosta. Viime vuosikymmenten kriisit sekä suurvaltojen tapa käyttää taloudellista keskinäisriippuvuutta painostuksen välineenä ovat paljastaneet äärimmäisen globalisaation riskit. Taloudellinen integraatio ei Carneyn mukaan enää takaa molemminpuolista hyötyä, vaan voi muuttua alistamisen välineeksi.

”Et voi elää valheessa, jossa integraatio tuottaa molemminpuolista hyötyä, silloin kun integraatiosta itsestään on tullut alistamisen lähde. Tämä ei ole siirtymä, vaan murtuma.”
Kanadan pääministeri Mark Carney

Carney varoitti maailmasta, jossa maat linnoittautuvat ja rakentavat omavaraisuutta hinnalla millä hyvänsä. Tällainen kehitys tekisi maailmasta köyhemmän, hauraamman ja epävakaamman. Samalla hän totesi, että keskisuuret valtiot eivät voi enää luottaa siihen, että monenväliset instituutiot suojelevat niitä entiseen tapaan.

Kanadan vastaus uuteen tilanteeseen on Carneyn mukaan niin sanottu arvoihin nojaava realismi, jossa periaatteet ja pragmaattisuus yhdistyvät. Kanada aikoo puolustaa suvereniteettia, kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia, mutta samalla tunnustaa, että kaikki kumppanit eivät jaa samoja arvoja ja että edistys tapahtuu usein vähitellen.

Mainos. Juttu jatkuu alla.

Puheessaan Carney korosti, että Kanada rakentaa voimaansa ensisijaisesti kotimaassa vahvistamalla talouttaan, puolustustaan ja huoltovarmuuttaan. Samalla maa pyrkii laajaan kansainväliseen verkostoitumiseen ja suhteiden monipuolistamiseen, jotta se ei olisi liian haavoittuva yksittäisten suurvaltojen painostukselle.

Keskeinen osa Kanadan strategiaa on tiivis yhteistyö muiden keskisuurten valtioiden kanssa. Carneyn mukaan keskisuuret maat joutuvat valitsemaan, kilpailevatko ne keskenään suurvaltojen suosiosta vai yhdistävätkö voimansa luodakseen kolmannen tien. Yksin ne neuvottelevat heikosta asemasta, yhdessä niillä on vaikutusvaltaa.

Carney vaati puheessaan rehellisyyttä kansainvälisessä politiikassa. Hänen mukaansa sääntöpohjaiseen järjestykseen ei tule enää vedota ikään kuin se toimisi entiseen tapaan. Todellisuus on nimettävä sellaisena kuin se on ja samoja periaatteita on sovellettava sekä liittolaisiin että kilpailijoihin.

Puheen lopussa Carney palasi Václav Havelin ajatukseen “elämisestä totuudessa”. Hänen mukaansa Kanada on valmis ottamaan symbolisen kyltin pois ikkunasta ja lakkaamaan teeskentelemästä, että vanha järjestys palaisi ennalleen. Tavoitteena ei ole nostalgia vaan uuden, kestävämmän ja oikeudenmukaisemman yhteistyön rakentaminen maailmassa, jossa keskisuurilla valtioilla on paljon menetettävää mutta myös paljon voitettavaa.

Kuvituskuva: Simon Dawson / No 10 Downing Street (CC BY 2.0)

Artikkelin tarkat lähdetiedot linkkeineen sisältyvät VS Premium -tilaukseen.

Tilaa VS Premium

Kirjaudu sisään