Bulgaria poikkiteloin EU:n uusien Venäjä-pakotteiden edessä

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

Euroopan unionin pyrkimys hyväksyä uusi Venäjä-pakotepaketti on kohdannut yllättävän esteen. Tällä kertaa vastustajana ei ole pitkään pakotteita jarruttanut Unkari, vaan Bulgaria, jonka hallitus ilmoitti vastustavansa Euroopan komission valmistelemaa esitystä.

Bulgarian pääministeri Rumen Radev vahvisti ennen Eurooppa-neuvoston kokousta, ettei Sofia voi hyväksyä pakettia nykyisessä muodossaan. Ehdotus sisältää uusia rajoituksia kymmenille Venäjän sotateollisuuteen kytkeytyville henkilöille ja organisaatioille, niin sanotulle varjolaivastolle, jota käytetään öljyn ja kaasun vientiin, sekä Venäjän ortodoksisen kirkon johtajalle patriarkka Kirillille.

Koska pakotteiden hyväksyminen edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielistä tukea, Bulgarian vastustus riittää estämään päätöksen etenemisen.

Radev perusteli kantaansa sekä taloudellisilla että poliittisilla syillä. Hänen mukaansa osa ehdotetuista toimista voisi vahingoittaa Bulgarian strategisia etuja. Erityistä huolta herättää venäläisen öljy-yhtiön Lukoilin omistama Burgasin jalostamo, joka on maan ainoa merkittävä öljynjalostamo ja keskeinen osa Bulgarian polttoainehuoltoa.

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Lue ilman mainoksia – VS Premium+ 9,90 €/kk.

Sofia vastustaa myös Lukoilin entisen johtajan Vagit Alekperovin lisäämistä pakotelistalle. Bulgarian hallituksen mukaan asia voisi liittyä Burgasin jalostamoa koskeviin mahdollisiin oikeuskiistoihin ja altistaa maan jopa noin kolmen miljardin euron korvausvaatimuksille.

”Emme salli pakotteita, jotka vahingoittavat Bulgariaa ja sen taloutta”, Radev sanoi bulgarialaisille toimittajille Brysselissä ovensuussa antamassaan haastattelussa 18. kesäkuuta.

Pääministeri nosti esiin myös mahdolliset ongelmat Sofian metron varaosien saatavuudessa sekä lannoitteiden tuonnissa.

Kiistan herkin osa liittyy kuitenkin patriarkka Kirilliin kohdistuviin pakotteisiin. Radev arvosteli voimakkaasti ajatusta uskonnollisen johtajan lisäämisestä EU:n pakotelistalle.

”Minkä viestin lähetämme, kun laajennamme pakotteet ja sodan uskonnon piiriin? Ymmärrämmekö, mihin se johtaa?”, Radev sanoi toimittajille.

Hän torjui ehdotuksen vielä selvemmin todetessaan, että ”ristiretkien aika on ohi”. Radevin mukaan kyse ei ole Kirillistä yksityishenkilönä, vaan siitä, että tämä johtaa Venäjän ortodoksista kirkkoa, joka kuuluu samaan itäisen ortodoksisuuden perinteeseen kuin Bulgarian oma kirkko.

Kysymys on Bulgariassa erityisen herkkä. Vaikka Bulgarian ortodoksinen kirkko ja Venäjän ortodoksinen kirkko ovat toisistaan riippumattomia, niitä yhdistävät vahvat historialliset, kulttuuriset ja uskonnolliset siteet.

Bulgarian vastustus on merkittävä myös siksi, että Unkari on luopunut aiemmasta linjastaan. Vuonna 2022 Viktor Orbánin hallitus esti vastaavan hankkeen vedoten uskonnonvapauteen. Péter Magyarin hallituksen noustua valtaan Budapest kuitenkin perui vastalauseensa, minkä jälkeen Bryssel palautti ehdotuksen käsittelyyn.

EU:n toimielimet ja useat jäsenmaat katsovat, että patriarkka Kirill on antanut ideologista tukea Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa. Niiden mukaan Venäjän ortodoksinen kirkko on hänen johdollaan tukenut sotaa julkisesti ja esittänyt konfliktin hengellisenä ja sivilisaatioiden välisenä tehtävänä.

Sofia pitää toimenpidettä kuitenkin pitkälti symbolisena ja mahdollisesti haitallisena. Bulgarian ulkoministeri Velislava Petrova-Chamovan mukaan patriarkan pakottaminen ei tuottaisi merkittävää taloudellista vaikutusta, mutta tarjoaisi uutta aineistoa lännenvastaiselle propagandalle.

Kiista avaa uuden jakolinjan EU:n sisällä. Unionissa on hyväksytty tähän mennessä 18 pakotekierrosta Venäjää vastaan.

Kuvituskuva: Elekes Andor/Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0)

Tämä osio sisältää lisäsisältöä VS Premium -jäsenille.
Kokeile ensimmäinen kuukausi 1 € – sen jälkeen 3 €/kk.