Mitä ajatella Gabonin vallankaappauksesta?
Vallankaappaus Gabonissa on Nigeriä epäselvempi tulkittava, sillä edut kaappauksen taustalla ovat epäselviä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on Gabonin alusrekisterin tuplaantuminen tänä vuonna. Maa on tarjonnut turvasataman sanktioitua öljyä kuljettaville tankkereille.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Vallankaappaus Gabonissa on Nigeriä epäselvempi tulkittava, sillä edut kaappauksen taustalla ovat epäselviä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on Gabonin alusrekisterin tuplaantuminen tänä vuonna. Maa on tarjonnut turvasataman sanktioitua öljyä kuljettaville tankkereille.
Keski-Afrikassa sijaitsevan, öljystä ja uraanista rikkaan Gabonin sotilasupseerit kertoivat kaapanneensa vallan keskiviikkona, asettaen presidentti Ali Bongon kotiarestiin ja nimenneensä uuden johtajan sen jälkeen, kun maan vaaliviranomaiset ilmoittivat Bongon voittaneen kolmannen kauden 62 prosentin ääniosuudella.
Upseerit pitivät vaalitulosta huijauksena ja ilmoittivat televisiossa vaalitulosten peruuttamisesta, rajojen sulkemisesta ja valtion instituutioiden hajottamisesta. Kenraali Brice Oligui Nguema nimitettiin johtamaan muutosta.
Kansalaiset juhlivat armeijan väliintuloa Gabonin pääkaupungin Librevillen kaduilla. YK, Afrikan unioni ja maan entinen siirtomaahallitsija Ranska tuomitsi vallankaappauksen.
Venäjän ulkoministeriö kertoi keskiviikkona, että Moskova on huolissaan Gabonin tilanteesta ja seuraa sen kehitystä.
Ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova sanoi, että Venäjä pitää Gabonia ystävällisenä maana ja odottaa tilanteen tasaantuvan mahdollisimman pian.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Samat sävelet esitti Yhdysvallat hieman eri sanoin.
”Yhdysvallat on syvästi huolissaan Gabonin tapahtumista. Vastustamme edelleen voimakkaasti sotilaallisia kaappauksia tai perustuslain vastaisia vallansiirtoja”, sanoi ulkoministeriön tiedottaja Matthew Miller lausunnossaan.
Euroopan unionin puolustusministerit puolestaan kokoontuvat kriisikokoukseen keskustelemaan Gabonin tilanteesta, ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell sanoi keskiviikkona.
Gabonin sotilasvallankaappaus on kahdeksas Länsi- ja Keski-Afrikassa vuoden 2020 jälkeen. Sotilaat ovat kaapanneet vallan myös Nigerissä, Malissa, Guineassa, Burkina Fasossa ja Tšadissa.
Korruptoituneilla johtajilla merkittävää varallisuutta
Bongon perhe on ollut vallassa Gabonissa yli 50 vuotta. Ensin isä, sitten poika. Tavallisten gabonilaisten elintaso on kuitenkin alhainen, vaikka maalla on merkittävät öljyvarat. Gabonilaisista 40 prosenttia elää alle 1,90 dollarilla päivässä vuoden 2019 lukujen mukaan.
Hallitsijaperheen varallisuus on toista luokkaa. Ennen kuolemaansa vuonna 2009 Omar Bongo hallitsi öljyrikasta Gabonia yli neljä vuosikymmentä ja keräsi mittavan omaisuuden; Ainakin 183 autoa, 39 luksuskiinteistöä Ranskassa ja 66 pankkitiliä. Yhdysvalloissa Bongot omistavat vähintään seitsemän kiinteistöä, joiden arvo on yli 4,2 miljoonaa dollaria. Hänen tyttärensä sai miljoona dollaria käteistä isältään ja hän vahvisti ostaneensa luksusajoneuvoja Gabonin viranomaisille Yhdysvalloissa isänsä pyynnöstä.
Viime syyskuussa upseerit pidättivät Gabonin kansalliskokouksen entisen presidentin Guy Nzouba-Ndaman, 76, jonka hallusta poliisi löysi miljoonien dollarien arvosta seteleitä.
Nzouba-Ndama toimi useissa tehtävissä maansa hallinnossa ja muun muassa presidentti Omar Bongon poliittisena neuvonantajana vuoden 1990 aikana. Omar Bongon kuoleman jälkeen kesäkuussa 2009 Nzouba-Ndamaa pidettiin Bongon nyt vallasta syöstyn pojan, Alin, kannattajana.
Verkossa leviää videoita myös väitetyistä muiden Bongon hallintoon kuuluneiden toimijoiden rahasalkkulöydöistä. Näiden videoiden aitous ja alkuperä on kuitenkin toistaiseksi epäselvä.
Ali Bongon perheen ja heidän luotettujensa syökseminen vallasta selittänee kansalaisten riemua Librevillen kaduilla. Bongon vastustajien mukaan perhe ei ole tehnyt juurikaan mitään jakaakseen valtion öljy- ja kaivosvarallisuutta Gabonin 2,3 miljoonan kansalaisen kanssa.
Vallankaappauksen taustalla olevat edut toistaiseksi epäselviä
Toistaiseksi vallankaappauksen taustalla olevat edut ovat epäselviä. Huolimatta Ranskan vuosikymmenten tiiviistä tuesta Bongojen hallinnolle, ranskalaiset tiedotusvälineet kiellettiin juuri ennen vallankaappausta, väitetysti puolueettomuuden puutteen vuoksi vaalien uutisoinnissa.
Venäläinen Telegram-kanava Rybar julkaisi mielenkiintoisen näkemyksen Gabonin vallankaappauksesta. Heidän mukaansa vallankaappauksen johtaja Brice Oligui Nguemalla on läheiset suhteet Yhdysvaltoihin.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Yhdysvaltain viranomaiset ovat tukeneet Nguemaa useiden vuosien ajan valmistaen häntä seuraaviin vaaleihin, joissa hänen oli määrä voittaa ja ottaa johto Ali Bongon jälkeen. Lisäksi kolme vuotta sitten tiedot Ngueman omistuksista kolmeen taloon Yhdysvalloissa, jotka ostettiin käteisellä Marylandin osavaltiosta, vuotivat nettiin.
Mutta miksi Amerikka-mielinen kenraali kaataisi Ranska-mielisen presidentin? Rybarin mukaan näyttää siltä, että Yhdysvaltain hallitus katsoo, että Ranskan viranomaiset eivät enää pysty suojelemaan tehokkaasti kollektiivisen lännen, mukaan lukien Yhdysvaltojen, etuja hallinnassaan olevalla alueella, jonka johdosta Washington olisi päättänyt ottaa asiat omiin käsiinsä ja ottaa aloitteeseen ranskalaisilta.
Rybarin mukaan on epätodennäköistä, että Ranskan viranomaiset ryhtyvät eskaloimaan suhteitaan Yhdysvaltoihin Gabonin tilanteen takia. Ranskan presidentti Emmanuel Macron todennäköisesti vain nielee tilanteen, kuten Saksan liittokanseri Olaf Scholz on niellyt Saksan energiainfraan kohdistuneen Nord Stream -kaasuputkisabotaasin.
On myös mielenkiintoista, että ranskalaiset yritykset jättävät Gabonin vallankaappauksen jälkeen, mitä ei tapahtunut esimerkiksi Nigerissä, jossa uraaniyhtiö Orano jatkaa toimintaansa.
Gabonin alusrekisteri tarjonnut turvapaikan Venäläistä öljyä kuljettaneille aluksille
Intellinews kertoi toukokuussa 2023 merkittävästä uutisesta Gaboniin liittyen. Se kertoo Gaboniin rekisteröityjen laivojen määrän tuplaantuneen, kun maa on houkutellut aluksia ”varjolaivastosta”, joka kuljettaa pakotteiden kohteena olevaa venäläistä, iranilaista ja venezuelalaista öljyä.
Gabonin alusrekisteri on ollut tänä vuonna maailman nopeimmassa kasvussa. Monet alukset päättivät siirtyä Gabonin rekisteriin St. Kitts and Nevisin rekisteristä, joka on joutunut länsimaiden painostuksen kohteeksi pakotteita kiertävien alusten vuoksi.
Yksi esimerkki on intialainen Gatik Ship Management, joka siirsi 36 alustaan Gabonin rekisteriin sen jälkeen. Gatik on kasvanut nopeasti Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen ja siitä on tullut merkittävä Venäjän öljyn kuljettaja.
Suomalaismedia on puolestaan kertonut, että Eurooppa käyttää ”öljynpesuvaltionaan” Intiaa, jonka jalostamana venäläistä alkuperää olevaa öljyä voidaan tuoda intialaisena.
Helsingin Sanomat kertoi kesäkuussa, että EU tuo Intiasta tällä hetkellä noin 30 prosenttia enemmän dieseliä ja lentokonepolttoainetta kuin ennen Venäjä-pakotteiden asettamista.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Rybarin arvio Yhdysvaltojen väliintulosta voisi viitata siihen, että kyse on öljystä ja sen kuljetuksista. Niger heilahti vain hetki sitten Venäjä-mieliseksi, joten potut piti maksaa pottuina ja Ranskan kykyihin ei luotettu?
Huolestuneimmalta ulostulojen perusteella vaikuttaa EU, joka on edellä todetulla tavalla kierrättänyt venäläistä öljyä Intian kautta.
Kolonisoitu Afrikka on ollut hyväksikäyttäjien paratiisi
Afrikka on kautta historian ollut hyväksikäyttäjien paratiisi. Vaikka bruttokansantuote on noussut, tavalliset ihmiset ovat hyötyneet olemattoman vähän, kirjoittaa Nnimmo Bassey kirjassaan Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka.
Perinteinen länsimainen ajattelutapa on katsonut, että Afrikan luonnonvarojen riisto koituisi siunaukseksi ryövätyille, kun nämä saisivat nauttia länsimaisesta “vapaudesta”. Liberalisointipolitiikka on kuitenkin kärjistänyt entisestään kaupankäynnissä ja investoinneissa vallitsevaa epäreilua asetelmaa, toteaa Patrick Bond kirjassaan Looting Africa – The economics of Exploitation.
Kaupan vapauttaminen on ollut Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n rakennesopeutusohjelmien tärkeimpiä opinkappaleita. Kaupan vapauttaminen on kuitenkin palvellut Afrikkaa heikosti ja antanut entistä enemmän tilaa länsimaisten hyväksikäyttäjien rellestää. Uusliberalistisen talousagendan ajaminen ehdollisuuksineen on tätä suorastaan vaatinut.
Vaikka vuosituhannen vaihteessa rakennesopeutusohjelmat korvattiin nimellisesti köyhyydenvähentämisohjelmilla, mikään ei muuttunut. Kansalaisjärjestöt arvostelivat näitä silmänlumeeksi, sillä Maailmanpankin ja IMF:n määräysvalta vain kasvoi, Bassey kertoo kirjassaan.
Afrikan velkaloukku on osaltaan varmistanut raaka-aineiden virtaamisen muualle puoli-ilmaiseksi. Niin kauan, kun velat ovat maksamatta, on pakko hyväksyä riisto.
Historia tukee Afrikan pyrkimyksiä irtautua lännestä
Kolonialismin historia tukee Afrikassa hyvinkin sellaista ajattelua, että Venäjä ja Kiina saatetaan nähdä vapauttajina. Maat ovat nyt mukana edistämässä kolonialismin pitkään eväämiä mahdollisuuksia Afrikan maille ja kansoille hyötyä enemmän omista luonnonvaroistaan ja rikkauksistaan sekä käydä kauppaa omissa valuutoissaan dollarin aseman pönkittämisen sijaan.
Afrikan edellinen, Libyan johtaja Muammar Gaddafin johtama yritys nostaa Afrikkaa omille jaloilleen päättyi kehnosti.
Gaddafi teki vuonna 2009 rohkean liikkeen dollarin hylkäämiseksi muun muassa Libyan öljykaupan valuuttana. Hän ehdotti yhtenäisen Afrikan mantereen perustamista, jossa 200 miljoonaa ihmistä käyttäisi yhteisenä valuuttanaan kultadinaaria ja sai Naton “humanitaarisen intervention” niskaansa.
Monet arabimaat ja useimmat Afrikan maat ostivat Gaddafin idean. Ainoat vastustajat olivat Etelä-Afrikan tasavalta ja Arabiliiton johtaja. Yhdysvallat ja Euroopan Unioni suhtautuivat aloitteeseen negatiivisesti. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy kutsui Libyaa uhkaksi ihmiskunnan taloudelliselle turvallisuudelle.
Lähi-Idässä on ollut vastaavia pyrkimyksiä. Keväällä 2018 Iran luopui dollarin käytöstä kaikessa tuonnissa. Iran käyttää oman valuuttansa, rialin, arvon määrittämiseen dollarin sijaan euroa. Yhdysvallat on asettanut Iranille raskaita pakotteita ja uhitellut jopa voimankäytöllä.
Vuonna 2001 Irak luopui öljykaupassa dollarista ja ryhtyi hinnoittelemaan euroissa. Eipä aikaakaan, kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin tekaistuin perustein. Yhdysvaltojen todelliset vaikuttimet Irakissa olivat maan öljy- ja maakaasuvarojen strateginen kontrollointi sekä dollarin monopoliaseman turvaaminen kansainvälisillä öljymarkkinoilla.
Jos siis jossain ymmärretään hyvin Putinin Venäjän taistelua länsimaiden, kuten Ranskan ja Yhdysvaltojen sanelua vastaan, niin Lähi-Idässä ja Afrikassa.
Lähteitä: Reuters, Obektivno.bg, Yahoo News, Al Jazeera, Helsingin Sanomat, Anadolu Agency [1], Anadolu Agency[2]
Kuvituskuva: TUBS/Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 27.2.2026VS PremiumUkrainan sotakeskustelu ei ole spontaania – se on ohjelmoitua
- 26.2.2026UlkomaatMélenchon haluaa murtaa mediajättien tiedonvälityksen monopolin
- 23.2.2026PääkirjoitusPääkirjoitus 23.2.2026: Zelenskyin energiakiristys rikkoo EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimusta
- 22.2.2026UlkomaatMacron: Sananvapaus on täyttä hölynpölyä
Kiitokset parhaista nettiuutisista. Kansalaisille olisi tarpeen lukea todellisista tapahtumista ja niiden selkeästä kuvailusta. Toivottavasti lukijakunta on laaja ja laajenee edelleen.
Asiaa jotenkin sivuaa Marinin puhe SDP:n puheenjohtaja valinnassa. Marin painotti arvopohjan vaikutusta valintaan poliittisissa päätöksissä. Arvopohjavalinta on uusia sanoja ja on johtanut monessa maassa järjettömiin valintoihin. Ilmeisesti meidän edellinen 4 vuoden hallitus toimi arvopohjaisesti aiheuttaen ennätysmäiset 56 miljardin velat hallitusaikanaan. Arvopohjavalinnat johtavat tuhoisiin tapahtumiin tehtiin ne energian käytössä, terveyden hoidossa tai ulkopolitiikassa, jotka ovat kansakunnan säilymisen edellytyksiä nykyaikana. Arvopohja tulisi korvata realistisella ajattelulla, vaikka se jotakin aatteellisuutta loukkaisikin.