Pääkirjoitus 12.8.2025: EU:n yhteinen asevelvollisuus suunnitteilla?
EU:n laajuinen asevelvollisuus voi olla käännekohta, joka paljastaa liittovaltion rakentamisen viimein kaikille, jotka suostuvat pesemään unihiekat silmistään.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
EU:n laajuinen asevelvollisuus voi olla käännekohta, joka paljastaa liittovaltion rakentamisen viimein kaikille, jotka suostuvat pesemään unihiekat silmistään.
Viime aikoina EU:n alueella on käyty vilkasta keskustelua asevelvollisuuden mahdollisesta palauttamisesta ja – uskokaa tai älkää – sen laajentamisesta yhteiseurooppalaiseksi järjestelmäksi.
Unkarilaislehti Magyar Nemzet on nostanut esiin raportin, jonka Suomen entinen presidentti Sauli Niinistö laati Euroopan komission pyynnöstä. Raportissa käsitellään EU:n siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamista.
”Raportissa korostetaan, että yhdeksässä EU-jäsenvaltiossa on jo asevelvollisuus. Asiakirjassa asevelvollisuutta ei esitetä yksittäisenä esimerkkinä, vaan ratkaisuna, jota voidaan soveltaa muihin jäsenvaltioihin”, Magyar Nemzet kirjoittaa.
Vaikka yhteisestä asevelvollisuudesta ei ole tehty virallista päätöstä, keskustelu on käynnissä monella tasolla. Useissa EU:n jäsenmaissa, kuten Latviassa, Liettuassa, Virossa, Ruotsissa ja Kroatiassa, asevelvollisuus on joko palautettu tai sen palauttamista suunnitellaan osana puolustuksen vahvistamista. Myös Ranskan, Saksan ja Puolan poliittisissa piireissä on herännyt kiinnostus asepalveluksen palauttamiseen.
Euroopan parlamentin think tank (European Parliamentary Research Service EPRS) ja eri ajatushautomot ovat nostaneet esiin asevelvollisuuden merkityksen EU:n yleisen puolustusvalmiuden kannalta.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Niinistön raportissa korostetaan Suomen totaalipuolustusmallia, jossa kaikki väestöryhmät osallistuvat kokonaisturvallisuuden ylläpitoon.
Vaikka Niinistön raportissa ei suoraan käsitellä ”koululaisten mobilisointia”, sen esittämät suositukset ovat herättäneet oikeutettua huolta myös siitä, että EU haluaa mobilisoida myös alaikäiset osana puolustukseen liittyvien velvollisuuksien laajentamista.
Asiaan liittyvissä kriittisissä kommenteissa on nostettu esiin muun muassa Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtajan Janne Kuuselan kommentit suomalaisesta totaalipuolustuksen mallista Helsinki Security Forumin haastattelussa:
”Valmistelemme parhaillaan myös uudenlaisen toiminnan pilottihanketta lukiolaisille ja ammatillisille oppilaitoksille. Nuoret ovat tärkeä kohderyhmä, ja on tärkeää tavoittaa kaikki sukupuolet jo ennen heidän asevelvollisuusikää”, Kuusela paljasti Suomen suunnitelmista osallistaa alaikäisiä.
Huolet alaikäisten osallistamisesta sotilaallisesti eivät ole tuulesta temmattuja, sillä Suomen suunnitelmien lisäksi esimerkiksi kouluissa tapahtuvaa ampumakoulutusta – vaikkakin vain paineilmapatruunoilla – on tällä hetkellä EU:n alueella käytössä Latviassa ja Puolassa. Liettuan kerrotaan harkitsevan sotilasopetuksen ottamista käyttöön kouluissa.
Euroopan parlamentissa aika ajoin vierailevien Vincent-Immanuel Herrin ja Martin Speerin saksalais-amerikkalainen think tank Herr & Speer on ehdottanut jo vuonna 2022 EU:n laajuista asepalvelusmallia, jossa 17–26-vuotiaat nuoret suorittaisivat palveluksen joko sotilaallisena tai siviilipalveluksena. Herr ja Speer väittivät myös Washington Postissa toukokuussa 2022, että Euroopan unioni tarvitsee oman armeijan.
Herr& Speerin ehdotuksen mukaan EU:n armeijaa valvoisi EU:n ulko- ja turvallisuusneuvosto, joka koostuisi Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin jäsenistä ja jota johtaisi uusi puolustuskomissaari.
Ajatusten taustalla on pyrkimys vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja yhtenäisyyttä.
”EU on ylpeä kielten, kulttuurien ja historian monimuotoisuudesta. Tällä heterogeenisyydellä on hintansa […] harvat pitävät itseään ensisijaisesti eurooppalaisina. […] EU:n armeija voisi edistää eurooppalaisen tietoisuuden muodostumista, mikä on välttämätön edellytys itsevarmemmalle eurooppalaiselle asemalle geopolitiikassa”, Herr & Speer perustelivat.
Poliittisella tasolla ehdotukset ovat herättäneet vahvoja reaktioita. Esimerkiksi Unkarin johto on kritisoinut EU-laajuista asevelvollisuutta tiukasti, pitäen sitä mahdottomana toteuttaa ja EU:n toimivallan ulkopuolella olevana asiana.
Myös monet muut jäsenmaat suhtautuvat varauksella laajamittaiseen asevelvollisuuden yhtenäistämiseen, sillä se vaatisi monimutkaisia perussopimusten muutoksia ja laajaa poliittista yksimielisyyttä.
EU:n suunnitelmat linjata kaiken muun ohella yhteisesti myös asevelvollisuutta eivät ole pelkkää puolustuspoliittista yhteistyötä – ne ovat selkeä ja pelottava askel kohti liittovaltiota, jossa kansallisvaltiot lopulta puretaan ja kansojen itsemääräämisoikeudet riisutaan.
Kun EU alkaa määrätä, kuka kantaa aseet ja millä ehdoin, emme puhu enää yhteistyöstä, vaan vallan keskittämisestä Brysseliin – vallan, joka on perinteisesti kuulunut kansallisille parlamenteille ja kansalaisille itselleen.
Tällaiset suunnitelmat nakertavat suvereniteettiamme hiljalleen ja päättäväisesti, mutta kätkevät liittovaltiovallan pakkopaidan turvallisuuspuheen taakse.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Mitä seuraavaksi? EU päättää kuka palvelee, missä ja kuinka?
Tämä on poliittista peliä, jonka tarkoitus on lopullisesti murentaa kansallisvaltioiden merkitys ja rakentaa Eurooppaa yhä tiukempaan liittovaltiokehikkoon. Demokratiaa ei enää tarvitse noudattaa, kun valta siirtyy ylikansallisille byrokraateille – ja kansalaiset jäävät pelkiksi alistetuiksi katsojiksi.
Jo pelkkä keskustelu yhteisestä asevelvollisuudesta on selkeä signaali siitä, että EU ei pyri yhteistyöhön jäsenmaiden välillä vaan valtioiden yhdistämiseen.
Lähteet: Magyar Nemzet [1, 2], V4NA
Kuvituskuva: ChatGPT
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 26.2.2026UlkomaatMélenchon haluaa murtaa mediajättien tiedonvälityksen monopolin
- 23.2.2026PääkirjoitusPääkirjoitus 23.2.2026: Zelenskyin energiakiristys rikkoo EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimusta
- 22.2.2026UlkomaatMacron: Sananvapaus on täyttä hölynpölyä
- 21.2.2026UlkomaatMinisteri pakeni junassa – miljoonalahjukset ja käteiskätköt ravistelevat Ukrainan johtoa
Tiedämme ainakin yhden maan jossa tämä menisi ns. sukkana läpi. Eli äänin 199-0, jos eduskunta pääsee äänestämään. Järjestelmäpuolue…
Stadihan on jo valmiiksi ”aseistettu” raketti-insinööreillä, siitä vaan….kun kävin armeijan, olen luvannut puolustaa suomea, en mitään natomaita tai miuta hörhötyksiä, kun liityimme jo Eu-hun. piti olla rauhan liitto? paskat sotahulluja euro-kommuniosteja vaan ovat, revin passini. hulluksi on tulleet eu.n päättäjät, raha ja kauppaliittohan sen piti olla eikä mikään isojenmaitten sotoakalusto, ovat imenneet jo koko suomen 180 miljardin velkavankeuteen pienen maan tom of finnlandian,
Miksi EU varaustautuu sotaan? Onko vastustaja Venäjän federaatio vai afrikkalaiset maahan tulijat?
Miksi Venäjän federaatioa hyökkäisi EU alueelle? Saadakseen saalliksi EU:n vähäiset lunnonvaratko? Vai tehdäkseen alueesta samantapaisen kuin Venäjän federaatio, joka pystyy elämään erilaisten kansallisuuksien johtajana? Vai onko EU:n ja NATOn päälliköt vai sotahaluisia?
Pelkkiä kysymyksiä herättää EU:n toiminta.