TAKTISTA ÄÄNESTÄMISTÄ
Mainos. Artikkeli jatkuu alla. TAKTISTA ÄÄNESTÄMISTÄ Nykyään puhutaan paljon taktisesta äänestämisestä. Viime eduskuntavaalien jälkeen kerrottiin, että vihreiden ja vasemmiston lähes täydellinen ”knockout” vaaleissa…
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
TAKTISTA ÄÄNESTÄMISTÄ
Nykyään puhutaan paljon taktisesta äänestämisestä. Viime eduskuntavaalien jälkeen kerrottiin, että vihreiden ja vasemmiston lähes täydellinen ”knockout” vaaleissa johtui siitä, kun heidän kannattajansa äänestivät taktisesti demareita. Näin se varmaan on, koska kyllähän media ja erilaiset tutkimukset puhuvat niin totta kuin pystyvät. Tai ainakin niin totta kuin käsketään.
Presidentinvaalien jälkiviisastelussa perussuomalaiset parkuivat isoon ääneen niin sanotun vihervasemmiston äänestäneen taktisesti Pekka Haavistoa ja näin ollen tiputtaneen heidän Jussi Halla-ahonsa muuten varmalta paikalta toiselta kierrokselta. Politiikassa esiintyy siellä täällä kultinomaista henkilönpalvontaa ja perussuomalaiset kuvittelivat mestarinsa nousevan ihan oikeasti presidentiksi. Aina ei puhemiehen paikalta loikata presidentiksi, vaikka se joskus ponnahduslautana on toiminutkin. Jotain rajaa, kuten persuissa on tapana sanoa.
Kohtuullisen varmalta taholta kuulin, jotta ensin Anderssonia ajatelleet vaihtoivat loppumetreillä lappuunsa taktisesti Halla-ahon numeron. Heidän mielestään gallup-aallon harjalla surffanneet Stubb ja Haavisto eivät missään tapauksessa olisi olleet sopivia maan johtoon. Täyttänee taktisen äänestämisen tunnusmerkit, vaikkei otannan pienuudesta johtuen välttämättä näy tarkkaan ja huolella laadituissa tutkimustuloksissa.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Ensin ajattelin olla äänestämättä kesän korvalla pidettävissä europarlamenttivaaleissa, mutta ajatus taktisesta äänestämisestä alkoi kiehtoa minuakin. Vasemmiston puheenjohtajuudesta luopuva Li Andersson tähyää kohti Brysselin saleja. En kuulu liian pitkään vasemmistoa luotsanneen Anderssonin fanikerhoon. Hänen ansiostaan vasemmiston uskottavuus on valunut kohti kanveesia. Hillotolpalla kävi soinimaisesti eläkeputken poistot ja pakkotyölait sekä lukuisat muhkeat sotapaketit. Äänestämällä natokanaksi kuoriutunut Andersson Brysseliin lentävään koneeseen, hänen tilalleen eduskuntaan nousee entinen kansanedustaja Johannes Yrttiaho. Toisin kuin Anderssonilla, niin Yrttiaholla periaatteet ja linja pitävät, eikä takki kääntyile. Johanneksen läsnäolo elävöittäisi eduskunnan joissakin asioissa ummehtunutta keskustelukulttuuria.
Nyt nekin joille Andersson on kuin punainen vaate härälle, voivat taktisesti äänestää hänet pois eduskunnasta. Eikä ole syytä olla huolissaan, että hän Brysselissä jotain saisi aikaan. Kaikki siellä olleet ovat kotiuttaneet Brysselin pajatsosta voitot omaan taskuun. Ei tullut valmista Hondurasin Teukallakaan, vaikka puheet ja äänimäärät kovia olivat. Uudestaankin tekisi mieli mennä Brysselin pajatsoa kilkuttamaan, mutta perussuomalaisissa etusijalla ovat nyt liittovaltion juoksupojiksi muovatut leikisti vielä EU-kriittiset hahmot. Fixit-poitsut ovat opetelleet uusia temppuja äänten kalasteluun.
Voi olla, että Brysselin lähtöselvityksessä nähdään myös Timo Soini. Jonkinasteisia kihlajaiskahveja on Soinin ja keskustapuolueen kesken jo nautittu. Vieläkö sutkauttelijassa on potkua. Sinä maksat, minä maksan, me kaikki maksamme. Kylläpä kyllä ja onhan se aina joltakin pois. Ainakin taktisesti.
Ari Saukko, Tervola
Toimituksen huomautus: Vastavuoro-kirjoitukset edustavat ainoastaan kirjoittajiensa näkemyksiä.
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 21.2.2026VastavuoroPESSIMISTIN VAALIT
- 25.1.2026VastavuoroDEMARIEN KAVALJEERIT
- 6.1.2026VastavuoroKOLMEN POINTIN IDIOOTTI
- 19.10.2025VastavuoroLÄNSKÄN LAHTAAJAT

